Henkilö pyörätuolissa kommunikoinnin apuvälineen kanssa
Tietotekniikka mahdollistaa Niilo Virralle kommunikoinnin muiden kanssa. Kuva: Niko Eloranta

Korona-aika on osoittanut käytännössä, kuinka haavoittuvassa asemassa puhevammaiset ihmiset ovat. Eristäytyminen ja vierailukiellot ovat estäneet monilta yhteydenpidon läheisiinsä, sillä kaikilla ei ole taitoja, riittävää tukea tai laitteita ylläpitää ihmissuhteita etäyhteyksin. Sosiaalisten kontaktien puute ja yksinäisyys on heikentänyt jo opittuja kommunikointitaitoja, mikä edelleen heikentää elämänlaatua. Puhevammaisten tulkkeja ei paikoitellen päästetty asumisyksiköihin keväällä, jolloin mahdollisuudet tulla ymmärretyksi ja vaikuttaa omaan elämäänsä ovat heikentyneet merkittävästi.

Suomessa on noin 65 000 ihmistä, joilla on eriasteisia puhe- ja kommunikointivaikeuksia. Heistä 30 000 tarvitsee apuvälineitä kommunikointinsa tueksi. Puhevammaisten ihmisten joukko on kirjava. Puhe- ja kommunikointivaikeudet voivat olla synnynnäisiä ja liittyä esimerkiksi CP-oireyhtymään, kehitysvammaisuuteen, autismikirjon muotoihin tai lasten kehityksellisiin kielihäiriöihin. Osa saattaa menettää puhekykynsä ja kielelliset taitonsa aikuisena äkillisen tai etenevän sairauden tai vamman seurauksena.

Puhevammaisten viikkoa vietetään tänä vuonna 5.-11.10. teemalla ”Luodaan mahdollisuuksia”. Teeman avulla tehdään näkyväksi kommunikointikumppanien roolia siinä, miten puhevammainen ihminen tulee kuulluksi. Jokainen ihminen, jolla on eri asteisia puhe- ja kommunikointivaikeuksia, tarvitsee osaavan kumppanin vuorovaikutuksen onnistumiseksi ja tilaisuuksia viestiä ja toteuttaa itseään. Mitä enemmän ihminen tarvitsee toista ihmistä arjen toiminnoissaan, sitä suurempi merkitys kaikilla puhevammaisia ihmisiä kohtaavilla on näiden tilaisuuksien järjestämisessä.

”Yhä edelleen puhevammaiset ihmiset kokevat syrjintää. Se näkyy asenteissa ja yhteiskunnan rakenteissa. Vaikeasti puhevammainen tai puhumaton, puhetta korvaavia keinoja käyttävä ihminen voidaan sivuttaa kiireeseen vetoamalla tai kyseenalaistamalla hänen viestinsä”, Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekin johtaja Eija Roisko sanoo.

Vaikka oikeutta kommunikointiin on vahvistettu eri sopimuksien ja lain turvin, ei yhdenvertaisuus kohtaamisissa ja palveluissa edelleenkään toteudu.

”Asenteiden ja ennakkoluulojen poistamiseksi tarvitaan joustavia palveluita ja rakenteita. Oikeus kommunikoida, saada apuvälineitä ja kuntoutusta ei voi olla kiinni esimerkiksi henkilön asuinpaikasta tai iästä. Myös poikkeusoloissa oikeus vuorovaikutukseen on perusoikeus”, Kehitysvammaisten Tukiliiton suunnittelija Minni Haveri korostaa.

Puhevammaisten viikkoa koordinoi Kehitysvammaliiton tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Yhteistyökumppaneina ovat lukuisat puhevamma-alan järjestöt ja muut toimijat.

”Haluamme viikon avulla levittää viestiä, että tehdään hyvää, pidetään huolta ja luodaan mahdollisuuksia, jotta aito kohtaaminen olisi mahdollista myös puhevammaisille ihmisille”, Eija Roisko kiteyttää.

Viikon aikana järjestetään runsaasti tapahtumia eri puolilla Suomea. Tapahtumat ja lisätietoa viikosta löytyvät Puhevammaisten viikon nettisivuilta:

www.puhevammaistenviikko.fi

Lisätietoja
Eija Roisko / Kehitysvammaliitto, Tikoteekki, eija.roisko(at)kvl.fi, 040 590 3801
Minni Haveri / Kehitysvammaisten tukiliitto, minni.haveri(at)tukiliitto.fi, 040 1841 240
Maria Vinberg / Aivoliitto, Kommunikaatiokeskus, maria.vinberg(at)aivoliitto.fi, 050 310 1409
Hannele Merikoski / Aivoliitto, Kommunikaatiokeskus, hannele.merikoski(at)aivoliitto.fi, 0505290137
Heli Honko/ Suomen CP-liitto, Tulkkipalveluvastaava, heli.honko(at)cp-liitto.fi, 0405018212
Katriina Siiskonen / Autismiliitto, järjestösuunnittelija, katriina.siiskonen(at)autismiliitto.fi, 0503409180

Lisbeth Hemgård / FDUV, lisbeth.hemgard(at)fduv.fi, 040 526 43 69