”Juhlavuoden hankkeemme lopputulos ylitti kaikki odotuksemme. Yhteensä 27 kehitysvammaista työllistyi hankkeen ansiosta työsuhteiseen palkkatyöhön K-kauppoihin eri puolille Suomea. Lisäksi olemme luoneet kehitysvammaisten työllistämiseen K-kauppoihin pysyvän toimintamallin ohjeistuksineen, mikä auttaa ja rohkaisee K-kauppiasyrittäjiä työllistämään kehitysvammaisia myös jatkossa”, K-kauppiasliiton toimitusjohtaja Jaana Hertsberg iloitsee. Kaikki Suomen noin 1200 K-kauppiasyrittäjää ovat saaneet tänä syksynä oppaan, jossa heitä neuvotaan kehitysvammaisten työllistämiseen liittyvissä asioissa.

K-kauppiasliitto käynnisti 100-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi viime vuoden huhtikuussa Monenlaisia tuloksentekijöitä -hankkeen yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa. Kehitysvammaliittoon palkattiin työvalmentaja, jonka tehtävänä oli saattaa K-kaupan töistä kiinnostuneet kehitysvammaiset ja K-kauppiaat yhteen. Yli 70 kauppiasta eri puolilta Suomea ilmoitti kiinnostuksestaan, ja näistä siis 27 tapausta johti toivottuun lopputulokseen. Esimerkiksi kymmenellä paikkakunnalla työllistäminen ei onnistunut, koska työvalmentajapalvelua ei pystytty järjestämään. Yli puolet työntekijöistä eli 14 työllistyi Uudenmaan K-kauppoihin, viisi Varsinais-Suomeen ja loput eri puolille Suomea.

”K-kauppiaat ovat Suomessa merkittäviä työllistäjiä, jotka tarvitsevat henkilökuntaa monenlaisiin työtehtäviin. Osaan niistä kehitysvammaiset soveltuvat hyvin. Kehitysvammaisten työllistäminen on juuri sellaista konkreettista yhteiskuntavastuuta, jota koko K-ryhmä haluaa olla mukana edistämässä”, Hertsberg lisää.

Kehitysvammaliiton erityisasiantuntija Heikki Seppälän mukaan Monenlaisia tuloksentekijöitä -hanke on raivannut uraauurtavalla tavalla monia esteitä kehitysvammaisten työllistymisen tieltä: ”Ammattitaitoiset työvalmentajat ja työllistämiskynnyksen madaltaminen palkkatuen avulla ovat välttämättömiä osatyökykyisten ihmisten työllistämisessä. Tämä on se keskeinen viesti, joka nyt vihdoin näyttää tulleen kuulluksi tämän hankkeen myötä. Tietysti toivomme, että K-kauppiaiden esimerkki madaltaa myös muiden yrittäjien kynnystä kehitysvammaisten palkkaamiseen.”

Hankkeen ansiosta monet kunnat ja TE-toimistot ovat muuttaneet toimintatapojaan. Esimerkiksi Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) vammaispalvelu Lappeenrannassa innostui perustamaan tuetun työllistymisen palvelun hankkeesta saatujen tulosten rohkaisemana. Nyt Eksoten alueella toimii yksi työvalmentaja, joka työllistää vammaispalvelun asiakkaita avoimille työmarkkinoille palkkatyöhön. Myös Jyväskylän kaupunki on näyttänyt esimerkkiä palkkaamalla kolme kehitysvammaista henkilöä työsuhteeseen loppukesällä, ja lisäksi Jyväskylän alueella on käynnistymässä kehitysvammaisten oppisopimuskoulutus, johon etsitään parhaillaan työnantajia.

Työikäisiä kehitysvammaisia suomalaisia on 23000. Kaikki kehitysvammaiset nuoret käyvät nykyisin peruskoulun ja useimmat osallistuvat peruskoulun jälkeen valmentavaan opetukseen. Suurella osalla on myös ammatillinen koulutus ja tutkinto. Työkykyisiä kehitysvammaisia ihmisiä on tuhansia, mutta vasta noin 350 on toistaiseksi päässyt työsuhteiseen palkkatyöhön.

Lisätietoa