Kirjailija on paikalla Messukeskuksen Kirjakahvilassa lauantaina 24.10. klo 16.30.

Reijo Mäen Vares-dekkari Pimeyden tango ilmestyy selkokielisenä. Julkistustilaisuus on Helsingin Kirjamessuilla lauantaina 24.10. klo 16.30 Kirjakahvilassa.

Reijo Mäki valittiin kaksi vuotta sitten selkokirjakummiksi, mikä tarkoittaa, että kirjailija antoi luvan yhden kirjansa selkomukautukseen. Pimeyden tangon selkokielisti Ari Sainio. Alkuperäisestä 350-sivuisesta romaanista tuli selkokielisenä 126-sivuinen.

”On käytetty sekä leikkauksia että juustohöylää, jos käytetään politiikan retoriikkaa”, kirjailija Reijo Mäki kuvailee selkomukautusta.

”Joillakin ihmisillä on vaikeuksia omaksua pitkiä dialogeja sekä kuvailuja. Ehkä rönsyjen karsiminen on vienyt hieman juonen kehityksessä vaadittavaa jännityksen heräämistä ja kasvamista, mutta toisaalta selkomukautus palvelee omaa lukijakuntaansa parhaiten juuri sellaisena kuin se on”, Reijo Mäki arvioi.

”Nostan hattua selkomukauttajalle hienosti tehdystä työstä. Hänellä on ollut varmasti kova työ lyhentäessään teosta ilman että teoksen keskeinen sisältö olisi muuttunut.”

Vaikka Reijo Mäki kiitteleekin vuolaasti teoksensa selkoversiota, häneen omaan ilmaisuunsa selkokieli ei kuulemma sovi. Miksi ei? Tule kuulemaan Reijo Mäen ajatuksia kirjoittamisesta ja selkokielestä Kirjamessujen Kirjakahvilaan lauantaina 24.10. klo 16.30. Samassa tilaisuudessa Reijo Mäki haastaa seuraavan selkokirjakummin.

Tilaisuudessa jaetaan myös Selkokirjallisuuden Seesam-palkinto.

Aiemmat selkokirjakummit ovat Anna-Leena Härkönen, jonka Häräntappoase julkaistiin selkokielisenä vuonna 2013, ja häntä ennen Kari Levola. Selkokirjakummitoiminnan tarkoituksena on tarjota mahdollisuus nauttia suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksista myös sellaisille lukijoille, joilla on suuria lukemisen esteitä.

Selkokieli tarkoittaa kieltä, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä helpommaksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla on vaikeuksia lukea tai ymmärtää tavallista yleiskieltä. Selkokielestä hyötyvät monenlaiset ihmiset, muun muassa kehitysvammaiset henkilöt, maahanmuuttajat, joiden kielitaito on puutteellinen, tai dementian vuoksi ymmärtämisen vaikeuksista kärsivät ikäihmiset. Selkokeskus on arvioinut, että selkokielestä hyötyisi puoli miljoonaa suomalaista.

Lisätietoa