Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

Selkokielen neuvottelukunnan kannanotto

Selkokielen neuvottelukunta esittää vakavan huolensa sote-järjestöjen STEA-avustusleikkausten vaikutuksesta Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen toimintaan. Selkokeskus on ainoa selkosuomen asiantuntijakeskus, ja sen varassa on pääosa Suomen selkokieltä koskevasta toiminnasta. Selkokeskus muun muassa vastaa siitä, että

  • selkokielen kehittämisessä otetaan huomioon eri kohderyhmien tarpeet (kohtaava toiminta kohderyhmien parissa)
  • selkokieltä tuottavat, tutkivat ja käyttävät tahot saavat keskitetysti tietoa ja ohjausta selkokielestä, selkokieltä tarvitsevista ihmisistä, selkokielellä viestimisestä sekä selkokielisistä materiaaleista ja kirjoista
  • selkokielisten materiaalien laatu pysyy hyvänä (ilmainen selkotunnustarkistus kaikille Suomessa julkaistaville selkomateriaaleille)
  • selkokielen kohderyhmille on tarjolla selkokielistä ajankohtaistietoa ja osallisuutta tukevaa selkomateriaalia (Selkosanomat-lehti, selkokieliset tietoaineistot)
  • selkokirjallisuutta julkaistaan, tuetaan ja kehitetään Suomessa (selkokirjallisuuden valtionavustukset, selkokirjatiedotus)
  • selkokieltä tuottavat ja tarvitsevat tahot toimivat yhteistyössä, jolloin päällekkäisen toiminnan ja hankkeiden vaara vähenee (selkokielen neuvottelukunnan koordinointi).

Kehitysvammaliitto on saanut STEAlta ennakkotietoa yleisavustukseen kohdistuvasta suuresta leikkauksesta, joka toteutuessaan voisi lakkauttaa liiton toiminnan. Tällöin myös liiton yksiköt Selkokeskus, Papunet, Tikoteekki ja Opike lopettaisivat toimintansa. Samansuuntaisen viestin STEAlta on saanut myös selkoruotsia kehittävä LL-Center, joka toimii ruotsinkielisen kehitysvammajärjestön FDUV:n yhteydessä.

Selkokielen neuvottelukuntaan kuuluu yli 60 tahoa, jotka edustavat kattavasti valtion, kuntien ja alueiden viranomaisia, järjestöjä, oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja mediaa.

Selkokeskuksen työ ehkäisee syrjäytymistä

Selkokielen neuvottelukunta ilmaisee huolensa tilanteen vaikutuksesta niihin henkilöihin, jotka tarvitsevat selkokieltä. Viime vuonna julkaistun arvion mukaan Suomessa 11–14 prosenttia väestöstä eli 632 000–812 000 henkilöä tarvitsee selkokieltä (Selkokielen tarvearvio, Haverinen 2025). Jos Selkokeskus ei enää kehitä selkokieltä eikä tuota tietoa sen käytöstä, monet selkokieltä tarvitsevat jäävät ilman ymmärrettävää tietoa, saavutettavia palveluja ja täysipainoisen osallistumisen mahdollisuuksia. Tällöin heidän riippuvuutensa muiden ihmisten avusta kasvaa ja samalla kasvaa riski syrjäytyä yhteiskunnasta, jossa opiskelu, työllistyminen ja omien asioiden hoitaminen ovat yhä enemmän kielellisten valmiuksien varassa. Tuoreen PISA-tutkimuksen mukaan joka neljännen nuoren lukutaito ei riitä yhteiskunnassa pärjäämiseen.

Selkokielen käytön vähenemisellä voi olla myös merkittäviä taloudellisia seurauksia. Suomessa on pitkään käytetty arviota, jonka mukaan yhden syrjäytyneen nuoren yhteiskunnalliset kustannukset voivat nousta noin miljoonaan euroon elinaikana. Arvio perustuu erityisesti Etlan laskelmiin, ja siihen on myöhemmin viitattu muun muassa Valtiontalouden tarkastusviraston, THL:n ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijatyössä. Selkokieltä tarvitsevien ihmisten syrjäytymisriskistä ei ole tarkkoja tutkimusarvioita, mutta jo muutaman prosentin lisäys syrjäytymisessä tarkoittaisi kymmenien tuhansien ihmisten joukkoa ja yhteiskunnalle kymmenien miljardien eurojen kustannuksia. Selkokieltä voidaan siksi tarkastella paitsi kielellisenä oikeutena myös yhteiskunnallisesti erittäin kannattavana investointina. (Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy)

Selkokeskus vastaa Suomessa selkokielen kehittämisestä, laadusta ja asiantuntemuksesta

Selkokielen neuvottelukunta esittää huolensa myös leikkausten vaikutuksesta selkokielen osaamiseen Suomessa. Selkokeskuksen toiminnan loppuminen heikentäisi merkittävästi julkishallinnon, järjestöjen ja yritysten mahdollisuuksia hyödyntää selkokieltä viestinnässä ja palveluissa. Pitkällä aikavälillä tämä voisi näkyä muun muassa

  • kasvavana tarpeena henkilökohtaiseen palveluun
  • terveydenhuollon kuormittumisena, kun ohjeita ei ymmärretä oikein
  • vaikeuksina työllistymisessä ja koulutukseen osallistumisessa
  • ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden itsenäisen asioinnin heikkenemisenä
  • viranomaisten heikompana kykynä tavoittaa jopa 11–14 prosenttia väestöstä
  • yritysten mahdollisuuksien kaventumisena tavoittaa ja palvella satojatuhansia potentiaalisia asiakkaita.

Selkokeskus tukee ja neuvoo sosiaali- ja terveysjärjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita, jotka kohtaavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Selkokieli on väline, jonka avulla voidaan tavoittaa muun muassa kehitysvammaisia henkilöitä, autismikirjon henkilöitä, henkilöitä, joilla on kehityksellinen kielihäiriö, lukivaikeus, afasia tai muistisairaus, sekä ihmisiä, joiden äidinkieli ei ole suomi.

Jos Selkokeskuksen työ päättyy, Suomesta katoaa ainoa valtakunnallinen toimija, joka vastaa selkokielen kehittämisestä, laadusta ja asiantuntemuksesta. Jos Selkokeskus ei tätä työtä tee, sitä ei tee mikään muukaan taho Suomessa.

Henna Kara
selkokielen neuvottelukunnan puheenjohtaja, erityisasiantuntija
Kotimaisten kielten keskus, Opetushallitus

Susanna Hintsala
toiminnanjohtaja
Kehitysvammaliitto

Leealaura Leskelä
selkokielen neuvottelukunnan sihteeri, Selkokeskuksen johtaja
Kehitysvammaliitto

Seuraavat selkokielen neuvottelukunnan edustustahot:
Aspa-säätiö; Axxell Monikulttuurisuuskeskus; Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK; Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU; Erilaisten oppijoiden liitto; FDUV/LL-Center; Haaga-Helia ammattikorkeakoulu; Diakonissalaitos; Helsingin aikuisopisto; Helsingin seudun erilaiset oppijat; Helsingin yliopisto; Itä-Suomen yliopisto; Jyväskylän yliopisto; KEHA-keskus; Kehitysvammaisten Tukiliitto; Kehitysvammatuki 57; Kela; Kirkkohallitus; Kotimaisten kielten keskus; Kulttuuria kaikille -palvelu / Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta; Kuluttajaliitto; Kuntoutussäätiö; Kuuloliitto; Kvs-säätiö (Kansanvalistusseura); Kynnys; Live-säätiö; Luetaan yhdessä -verkosto / Suomen Akateemisten Naisten Liitto; Lukukeskus-Läsecentrum; Niilo Mäki Instituutti; Opetushallitus; Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde; Saavutettavuuskirjasto Celia (Kansallisarkisto); Satakunnan hyvinvointialue; Savonia-ammattikorkeakoulu; Selkokirjailijat – Lättlästa författare ; Selkokulttuuri; Suomen CP-liitto; Suomen kielen ja kirjallisuuden opettajat; Suomen kirjastoseura; Suomen Kuurosokeat; Suomi-Seura; Tampereen yliopisto; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Tulli; Turun ammattikorkeakoulu; Turun kristillisen opiston säätiö sr /Linnasmäen opisto; Työväen Sivistysliitto TSL; Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE; Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI; Vanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl; Vantaan kaupunki; Vates-säätiö

Lisätietoa: toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto, p. 040 741 6179

Selkokielen tarvearvio (selkokeskus.fi)

Valtiontalouden tarkastusvirasto: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy