
Selkokieli ehkäisee syrjäytymistä, vähentää viranomaisen asiakaspalvelun kuormitusta ja säästää rahaa, mutta selkokieltä käytetään Suomessa liian vähän. YK:n vammaiskomitea moittiikin Suomea selkokielen liian vähäisestä käytöstä. Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen mukaan Suomessa selkokielellä viestimistä pitäisi lisätä reilusti. Selkokielen päivänä 28.5. Selkokeskus kehottaa kaikkia levittämään tietoa selkokielen merkityksestä.
Suomessa on jo yli 800 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokieltä voidakseen osallistua yhteiskunnan toimintaan. Selkokielen käyttöön ei velvoiteta lainsäädännössä, mutta YK:n vammaissopimuksessa selkokieli määritellään yhdeksi saavutettavan viestinnän välineeksi. Suomi on sitoutunut noudattamaan sopimusta, mutta se ei ole onnistunut lisäämään selkokielen käyttöä tarpeeksi. YK:n vammaiskomitea huomautti Suomea syksyllä muun muassa siitä, että viranomaiset eivät tuota riittävästi tietoa selkokielellä.
Kehitysvammaliiton Selkokeskus näkee huomautuksen aiheellisena ja kehottaa Suomea ottamaan sen ja komitean esittämät suositukset vakavasti. Suosituksen mukaisesti Suomen on syytä varmistaa, että julkiset ja yksityiset toimijat tuottavat säännöllisesti tietoa selkokielellä. Selkokielisen viestinnän lisääminen Suomessa on Selkokeskuksen pitkäaikainen tavoite, joka on keskeinen myös Selkokielen toimintaohjelmassa.
”Suomessa selkokieltä käytetään nykyisin enemmän kuin vähän aikaa sitten, mutta selkokielen asiantuntemusta on edelleen liian vähän. Selkokeskus on ainoa selkosuomen asiantuntija, joka voi auttaa ja tukea viranomaisia viestimään selkokielellä”, Selkokeskuksen johtaja Leealaura Leskelä sanoo.
Kansainvälisenä selkokielen päivänä nostetaan esiin selkokielen käyttöä
Vaikka Suomella on paljon parantamisen varaa selkokielen käytössä, monet tahot tekevät jo nyt hyvää työtä sen eteen, että jokaisella olisi mahdollisuus tietoon, kulttuuriin ja osallisuuteen. Selkokielen päivää vietetään 28. toukokuuta, jolloin Selkokeskus kannustaa kaikkia jakamaan tietoa selkokielestä, selkokielisistä materiaaleista ja selkokieltä edistävästä toiminnasta.
Kansainvälisen selkokielen päivän tavoite on nostaa esiin selkokielen moninaisia käyttötapoja, hyötyjä ja käyttäjäryhmiä. Päivä muistuttaa, että selkokieli lisää kielellistä tasa-arvoa ja ehkäisee syrjäytymistä.
Selkokieli on helppoa suomen kieltä
Selkokieli on selkeää yleiskieltäkin helpompi kielimuoto, jota tuotetaan tiettyjen periaatteiden mukaan. Suomessa 11‒14 prosenttia väestöstä eli 632 000–812 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, muistisairaus, heikko lukutaito tai se, että äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Selkokieli tukee itsenäistä elämää, töissä käyntiä ja opiskelua sekä mahdollistaa pääsyn kulttuurin pariin. Selkokielen käyttäminen säästää rahaa, sillä se esimerkiksi vähentää julkisten palvelujen häiriökysyntää ja ehkäisee kielellistä syrjäytymistä.
Lisätietoja
YK:n vammaiskomitean loppupäätelmät ja suositukset englanniksi (um.fi, pdf)
Selkokielen päivä (selkokeskus.fi)
Selkokieli (selkokeskus.fi)
Selkokielen tarve (selkokeskus.fi)
Selkokielen toimintaohjelma (selkokeskus.fi)
Esitä kysymys selkokielestä Kysy selkokielestä -lähetystä varten (Webropol)
Leealaura Leskelä
Selkokeskuksen johtaja
leealaura.leskela(at)kvl.fi, 040 717 1971