Selkokielen tarve kasvanut

Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen laatiman uuden tarvearvion mukaan Suomessa on 650 000–750 000 ihmistä, jotka tarvitsevat selkokielistä viestintää (11–14 % väestöstä). Selkokielen tarve on kasvanut selvästi. Edellisen, vuonna 2014 julkaistun tarvearvion mukaan selkokielen kohderyhmään kuuluvia oli noin 430 000–650 000 ihmistä.

Arvio perustuu Tilastokeskuksen julkaisemiin tilastoihin sekä eri virastojen ja järjestöjen arvioihin.

”Suurin kielellinen vähemmistö”

Selkokieltä tarvitsevat monenlaiset ihmiset eri syistä. Selkokielestä voi olla apua muun muassa kehitysvammaisille henkilöille, suomen kieltä opiskeleville maahanmuuttajille sekä ihmisille, joilla on muistisairauksia tai lukemisen ja oppimisen vaikeuksia.

”Viime vuosina selkokielen tarve on kasvanut nopeasti etenkin maahanmuuton myötä. Myös väestön ikääntyminen ja lasten ja nuorten lukutaidon heikkeneminen lisäävät selkokielen tarvetta. Selkokielen uuden tarvearvion pohjalta voidaankin todeta, että selkokieltä tarvitsevat ihmiset ovat Suomen suurin kielellinen vähemmistö”, sanoo tarvearvion laatinut toimittaja Markku Juusola Selkokeskuksesta.

Suomessa on arviolta 180 000–240 000 yli 65-vuotiasta henkilöä, jotka voivat hyötyä selkokielestä. Esimerkiksi vuonna 2018 noin 200 000 henkilöllä oli todettu muistisairaus.

Suomessa asuu lähes 400 000 vieraskielistä henkilöä. Määrä on kasvanut 100 000 henkilöllä vuodesta 2014. Osalle heistä selkokielestä on hyötyä suomen kielen opiskelun ja kotoutumisen tukena.

Selkokieli lainsäädäntöön

Selkokielen neuvottelukunta on laatinut vuosille 2019 – 2022 toimenpideohjelman, johon on koottu selkokielen asemaa ja käyttöä edistäviä lähivuosien toimenpiteitä. Tärkein tavoite on saada selkokieli lainsäädäntöön ohjaamaan viranomaisten ja muiden julkisten toimijoiden toimintaa.

”Tällä hetkellä yli puolen miljoonaan ihmisen kielellisiä tarpeita ei ole suojattu millään lailla”, toteaa selkokielen neuvottelukunnan puheenjohtaja Ulla Tiililä. ”Tarvitaan laki ohjaamaan esimerkiksi viranomaisten toimintaa. Ilman lain luomaa velvoitetta selkokielen edistämiseen ei suunnata riittäviä resursseja.”

Selkokielen neuvottelukuntaan on nimennyt edustajansa 52 eri tahoa.

Selkeä kielenkäyttö lisää oman elämän hallintaa

Kielelliset vaikeudet ovat usein yksi tekijä, joka yhdistää eri syistä syrjäytyneitä ihmisiä, muistuttaa Selkokeskuksen kehittämispäällikkö Leealaura Leskelä. ”Kielen avulla heitä voidaan myös tukea. Yksi tukikeino on selkokieli.”

Syrjäytymistä ja köyhyyttä tutkinut tutkimuspäällikkö Anna-Maria Isola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta peräänkuuluttaa ymmärrettävää kielenkäyttöä viranomaisilta ja ammattilaisilta, jotka työssään käsittelevät ihmisten elämään kuuluvia asioita.

”Pärjätäkseen elämässä ja hallitakseen elämäänsä ihmisen on ymmärrettävä, mitä ja miksi joitakin asioita tapahtuu. Jos ihminen ei ymmärrä esimerkiksi viranomaisten päätöksiä, hän ei pysty vaikuttamaan niihin eikä elämä ole hallittavissa. Esimerkiksi toimeentulotukea voi jäädä tämän takia käyttämättä”, Anna-Maria Isola toteaa.

”Ihminen ei välttämättä osaa myöskään hakeutua palveluihin tai osaa perustella palvelun tarvettaan oikein”, Isola sanoo.
Kielenkäyttö voi myös vahvistaa ennakkoluuloja ja vääriä asenteita jotakin ihmisryhmää kohtaan.

”Esimerkiksi työttömien aktivointivelvoitteista käytetyt sanat, kuten aktivointisuunnitelma, vaikeasti työllistettävä, vajaakuntoinen, toimintakyvyn arviointi, vahvistavat sellaisia pitkäaikaistyöttömiin liittyviä ennakkoluuloja ja asenteita, jotka vaikeuttavat työllistymistä entisestään”, Anna-Maria Isola toteaa.

Kielen ja syrjäytymisen yhteyttä käsiteltiin Selkokeskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen seminaarissa Kieli ja syrjäytyminen 8.2.2019 Helsingissä. Seminaarissa julkaistiin myös uusi selkokielen tarvearvio, selkokielen toimenpideohjelma sekä uusi opas selkokielestä.

Lisätietoja:

  • Leealaura Leskelä, Selkokeskus, p. 040 717 1971, leealaura.leskela(at)kvl.fi
  • Ulla Tiililä, erityisasiantuntija, Kotimaisten kielten keskus, ulla.tiilila(at)kotus.fi
  • Anna-Maria Isola, tutkimuspäällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, anna-maria.isola(at)thl.fi
  • Markku Juusola (selkokielen tarvearvio), toimittaja, Selkokeskus, markku.juusola(at)kvl.fi

Selkokeskus

Jopa 750 000 ihmistä Suomessa hyötyy selkokielestä
Jopa 750 000 ihmistä Suomessa hyötyy selkokielestä. Määrä vastaa esimerkiksi Lapin, Pohjois-Savon, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan yhteenlaskettua asukasmäärää.