Selkokirjat kiinnostavat – ennätysmäärä selkokirjallisuuden valtionavustuksen hakijoita ja uusia kirjoja
Yhä useampi suomalainen tarvitsee selkokirjallisuutta. Selkokirjojen tekeminen kiinnostaa tällä hetkellä monia, sillä selkokirjallisuuden valtionavustusta haki ennätysmäärä kirjoittajia, kuvittajia ja kustantajia. Viime vuonna selkokirjoja ilmestyi enemmän kuin koskaan aiemmin.
Vuonna 2025 julkaistiin arvio, jonka mukaan Suomessa 632 000–812 000 ihmistä tarvitsee selkokieltä pärjätäkseen yhteiskunnassa. Selkokirjat auttavat löytämään lukemisen ilon ja tarjoavat hyvän keinon suomalaisten hiipuvan lukutaidon kehittämiseen. Osa selkokirjojen lukijoista siirtyy myöhemmin yleiskielisten kirjojen pariin, mutta monille esimerkiksi kehitysvammaisille henkilöille selkokirjat voivat olla ainut lukemisen mahdollistaja.
Selkokielen kasvava tarve näkyy myös kirjailijoiden, kuvittajien ja kustantajien halussa tehdä selkokirjoja. Selkokirjallisuuden valtionavustuksen hakijoita oli tänä vuonna 109, joka on uusi ennätys. Hakijamäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuosi vuodelta, ja viime aikoina hakemuksia on tullut vuosittain noin 80–90.
Selkokirjatyöryhmä on tehnyt päätöksen vuoden 2026 valtionavustuksen saajista. Se myöntää avustusta yhteensä 63 hakijalle, jotka julkaisevat avustuksen turvin 36 uutta selkokirjaa. Tänä vuonna avustusta oli jaettavana 145 000 euroa eli saman verran kuin viime vuonna, jolloin avustukseen tuli 35 000 euron korotus. Korotuksen avulla viime vuonna ilmestyi ensimmäistä kertaa yli 40 selkokirjaa, ja samaan lukemaan päästäneen myös tänä vuonna.
Selkokirja on askel kohti yhdenvertaisuutta
Tuettavien kirjojen joukossa on luettavaa kaikenikäisille, esimerkiksi hyvän mielen romaaneja, romantasiaa, suosittuja nuortenkirjoja, tietokirjoja ja koskettelukirjoja. Osa kirjoista on kirjoitettu suoraan selkokielellä, osa on muokattu selkokielelle yleiskielisen kirjan pohjalta.
Tulevia suoraan selkokielellä kirjoitettuja teoksia ovat Tittamari Marttisen Varjo peilissä -kirjasarja (Pieni Karhu), Marja-Leena Tiaisen Mitä kuuluu, Veera? (Avain) ja Aiju Salmisen Kumma kuu (Haamu). Tuettavia selkomukautuksia ovat muun muassa Mikko Within Saakelin syyllinen (Myllylahti, selkomukautus Sanna-Leena Knuuttila), Esa Juntusen Vaurastu viisaasti (Avain, selkomukautus Hanna Männikkölahti) ja Taina Niemen Ämpärikesä (Otava, selkomukautus Riikka Tuohimetsä).
”Tiedetään, että lukutaito heikkenee ja selkokirjojen tarvitsijoiden määrä kasvaa. Onneksi samalla kasvaa myös kiinnostus selkokirjojen tekemiseen. Selkokirja on oikeastaan ihmisoikeusteko, askel kohti yhdenvertaisuutta”, selkokirjatyöryhmän puheenjohtaja Riikka Törnroos sanoo.
Selkokirjallisuuden valtionavustusta myönnetään vuosittain selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajille ja kustantajille sekä koskettelukirjojen tekijöille. Avustus mahdollistaa selkokirjojen julkaisun Suomessa ja edistää lukemisen tasa-arvoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut avustuksen jakamisen Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmälle. OKM:n julkaisemassa kirja-alan selvityksessä selvityshenkilö Markus Leikola ehdottaa, että avustus viisinkertaistettaisiin viiden vuoden kuluessa, jotta selkokirjallisuutta olisi mahdollista julkaista reilusti nykyistä enemmän.
Selkokirjoissa käytetään selkokieltä, ja ne tarjoavat hyvän lukuelämyksen muiden kirjojen tapaan. Niissä hyödynnetään tuttuja sanoja, lyhyitä lauseita sekä selkeää tarinaa ja taittoa. Selkokirjat sopivat kaikille, joille yleiskielisten kirjojen lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta. Suomessa ilmestyy vuosittain 30–40 selkokirjaa eri kustantajilta.
Lisätietoa
Selkokielen tarve
Myönnetyt apurahat
Selkokirjallisuus
Selkokirjallisuuden valtionavustus
Ohjeita selkokirjojen tekijöille
Markus Leikola: Selvitys kirja-alasta ja soveltuvin osin lukemisesta (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2026, valtioneuvosto.fi)
Ella Airaksinen
asiantuntija / selkokirjatyöryhmän sihteeri
ella.airaksinen@kvl.fi
050 309 8466