Sote-järjestöjen rahoitusleikkaukset ja tiukennetut STEA-avustuskriteerit uudelleenarvioitava
Kehitysvammaliitto vetoaa pääministeriin ja hallituspuolueisiin, jotta sote-järjestöjen rahoitusleikkausten määrä ja kriteerit uudelleenarvioitaisiin ja kohtuullistettaisiin. Ehdotetut leikkaukset ja tiukennetut avustuskriteerit kaatavat tarpeellista ja tuloksellista työtä tekeviä sote-järjestöjä.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman julkisti uudet STEA-avustusten myöntämiskriteerit 15.6. Myönteistä kriteereissä on kohtaavan työn ja sitä tukevan toiminnan painottaminen sekä järjestöjen mahdollisen oman varallisuuden huomioon ottaminen entistä vahvemmin.
Sote-järjestöt tekevät kuitenkin kohtaavan työn lisäksi paljon muutakin tarpeellista ja tuloksellista työtä, joka on ehdotettujen uusien kriteerien perusteella nyt vaarassa loppua.
Kehitysvammaliitto ei näe hyväksyttävänä, että sote-järjestöiltä vietäisiin mahdollisuus esimerkiksi yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja neuvontaan. Järjestötyön perustehtävä on tuoda esiin niiden ihmisten ääntä, jotka eivät yksin saa sitä kuuluviin. Sote-järjestöjen yhteiskunnallinen vaikuttamistyö on muun muassa yhteistyötä ministeriöiden kanssa, kuten lausuntopyyntöihin vastaamista lakien valmistelun yhteydessä. Eri väestöryhmien äänen kuuleminen päätöksenteossa on olennainen osa demokratiaa.
Leikkausten mittakaava on kohtuuton
Kehitysvammaliitto on erittäin huolissaan vuodelle 2027 esitetystä lisäleikkauksesta ja näkee leikkausten mittakaavan kohtuuttomana. Sote-järjestöiltä ollaan viemässä yhden vuoden aikana kolmasosa rahoituksesta jo aikaisempina vuosina tehtyjen leikkausten lisäksi. Käytännössä STEA-avustukset puolittuvat vuoteen 2024 verrattuna.
Valtiontaloutta tällä rahalla ei pelasteta, sillä STEA-avustukset muodostavat vain 0,3 % valtion budjetista.
Toteutuessaan leikkaukset vaarantavat Kehitysvammaliiton toiminnan. Kehitysvammaliitto tekee kehitys- ja puhevammaisille ihmisille elintärkeää toimintaansa jo nyt minimiresursseilla, ja monen toiminnan kohdalla lisäleikkaukset tekevät toiminnan jatkamisen mahdottomaksi.
Kehitysvammaliitto on vuonna 1952 perustettu valtakunnallinen järjestö, joka työskentelee kehitys- ja puhevammaisten, autismi- ja neurokirjon ihmisten sekä muiden kielellistä ja kognitiivista tukea tarvitsevien henkilöiden puolesta. Sen työllä on korvaamaton vaikutus sekä yksilöiden arkeen että yhteiskunnan toimivuuteen. Kehitysvammaliitossa on sellaista erityisosaamista, jota ei ole hyvinvointialueilla tai kunnissa. Kehitysvammaliiton tekemä työ ei ole korvattavissa, ja sen menettämisestä koituu yhteiskunnalle lisäkustannuksia.
Selkokielen käyttö hiipuu, kielellinen syrjäytyminen lisääntyy
Kehitysvammaliiton Selkokeskus on ainoa selkosuomen asiantuntijataho Suomessa. Selkokeskus kehittää selkokieltä ja tukee viranomaisia ja muita tahoja viestimään selkokielellä niin, että jokaisella on mahdollisuus saada tietoa ymmärtämässään muodossa. Selkokeskus arvioi selkokielisten julkaisujen tasoa ja myöntää selkotunnuksen niille. Selkokeskus julkaisee selkokielistä ajankohtaislehteä Selkosanomia sekä verkossa myös kuvin tuettuja uutisia, joiden avulla ihmiset, joilla on ymmärtämisen vaikeuksia, pysyvät perillä Suomen ja maailman tapahtumista.
Selkokieli on monille ihmisille välttämätön apuväline. Selkokieltä tarvitsevien ihmisten on mahdotonta toimia yhteiskunnassa, hoitaa omia asioitaan ja elää itsenäisesti ilman selkokielistä tietoa. Selkokielellä on myös taloudellisia vaikutuksia, sillä selkokieltä lisäämällä voidaan vähentää häiriökysyntää eli turhia yhteydenottoja julkisiin palveluihin, kun ihmiset ymmärtävät saamansa tiedon. Hätä- ja poikkeustilanteissa selkokieli on elintärkeää.
Jos Kehitysvammaliitto menettää rahoituksen Selkokeskuksen toimintaan, selkokielen osaaminen hiipuu Suomessa. Julkisten palvelujen ja viranomaisten neuvonta kuormittuu entisestään. Hätä- ja poikkeustilanteissa puutteellinen viestintä vaarantaa kansalaisten turvallisuuden. Kielellinen syrjäytyminen lisääntyy. Tällä kaikella on Suomelle hintalappu.
Puhevammaiset ihmiset jäävät ilman vuorovaikutusta, haastavat väkivaltatilanteet lisääntyvät sosiaalipalveluissa
Suomessa on noin 120 000 puhevammaista ihmistä. Kehitysvammaliiton Tikoteekki on ainoa taho Suomessa, joka tekee pitkäjänteistä työtä kehittääkseen materiaalia ja menetelmiä, joiden avulla myös kaikkein vaikeimmin vammaiset ihmiset pääsevät vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa.
Kehitysvammaliiton Papunet on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen verkkopalvelu, joka tarjoaa puhevammaisten ihmisten kommunikoinnin tukimateriaalit valtakunnallisesti puhevammaisten ihmisten, heidän läheistensä ja palveluntuottajien käyttöön. Papunetin kuvatyökalua käyttää tuhat ihmistä päivässä. Papunetissa vierailtiin yli 1,2 miljoonaa kertaa vuonna 2025. Papunetin materiaalit ovat elintärkeitä ihmisille, jotka eivät kommunikoi puheella, sekä heidän perheilleen. Hyvinvointialueiden ja kuntien palveluissa sekä erilaisessa kohtaamistoiminnassa käytetään Papunetin kommunikoinnin materiaaleja päivittäin. Papunetin materiaalit ja muu tuki mahdollistavat puhevammaisten ihmisten vuorovaikutuksen ja toisten ihmisten kohtaamisen.
Jos tämä toiminta toiminta loppuu, puhevammaisilta ihmisiltä viedään keinot vuorovaikutukseen ja mahdollisuudet inhimilliseen kohtaamiseen, mikä syrjäyttää heidät yhteisöistä. Ilman mahdollisuutta vuorovaikutukseen turhautuminen, haastava käyttäytyminen ja väkivaltatilanteet lisääntyvät esimerkiksi vaikeimmin vammaisten ihmisten asumisyksiköissä ja päivätoiminnassa. Jos henkilö joudutaan siirtämään erityisen vaativan moniammatillisen tuen yksikköön, kustannukset kaksinkertaistuvat. Usein haastavaa käyttäytymistä ja väkivaltatilanteita kuitenkin voidaan ennaltaehkäistä oikeanlaisella vuorovaikutuksella, johon Kehitysvammaliiton Tikoteekki ja Papunet tarjoavat keinoja, malleja ja materiaaleja.
Tuhansia vammaisia ihmisiä jää vaille neuvontaa ja vertaistoimintaa, hyvinvointialueiden asiakaspalvelu kuormittuu, raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamat lapset syrjäytyvät
Kehitysvammaliitto tarjoaa vuosittain neuvontaa tuhansille kehitys- ja puhevammaisille ihmisille sekä heidän perheilleen. Vuonna 2025 kolmasosa apua hakeneista tarvitsi neuvontaa selkokielellä. Ilman tätä tukea yksinäisyys, syrjäytyminen ja kuormitus lisääntyvät sekä yksilö- että perhetasolla. Ilman Kehitysvammaliittoa apua tarvitsevat ihmiset kuormittavat entistä enemmän hyvinvointialueiden, Kelan ja muiden julkisten palvelujen asiakaspalvelua.
Kehitysvammaliitto järjestää ainoana tahona Suomessa vertaistoimintaa raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamille FASD-nuorille ja -aikuisille sekä heidän sijaisperheilleen. Joka vuosi Suomessa syntyy noin 600–3000 FASD-lasta. He ovat väliinputoajaryhmä, joka jää terveydenhuollossa pitkälti tunnistamatta ja diagnosoimatta ja sitä myötä vaille tarvitsemaansa tukea päivähoidossa, koulussa ja aikuiselämässä. Suuri osa vaikeimmin vaurioituneista ja päihdeongelmaisten ihmisten perheisiin syntyneistä FASD-lapsista on lastensuojelun asiakkaita. Jos Kehitysvammaliitto joutuu lopettamaan FASD-toimintansa, vertaistoiminta, neuvonta ja tiedonlevitys loppuu. Sijaisperheet eivät saa tukea ja uupuvat. Jo yhden nuoren syrjäytymisen kustannus yhteiskunnalle on noin 1,2 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueet ja yksityiset palveluntuottajat jäävät ilman Kehitysvammaliiton erityisasiantuntemusta ja tukea
Kehitysvammaliitolla on erityisasiantuntemusta, jota ei ole hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueet ovat tuoneet esiin, että sote-järjestöjen tekemä työ on niille tarpeellista eivätkä ne itse pysty korvaamaan sitä. Kehitysvammaliitto tukee hyvinvointialueita esimerkiksi uusien kustannustehokkaampien asumismallien kehittämistyössä, tutkimustiedon tuottamisessa sekä henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
Jos Kehitysvammaliiton rahoitusta leikataan, sen tuki hyvinvointialueille loppuu. Uusien innovaatioiden kehittäminen ja levittäminen loppuu. Hyvien käytäntöjen levittäminen valtakunnallisesti heikkenee, mikä lisää tehottomuutta ja päällekkäistä työtä. Ilman Kehitysvammaliittoa pienet paikalliset toimijat jäävät ilman asiantuntevaa tukea, mikä on tukenut paikallisen toiminnan järjestämistä vammaisille ihmisille eri puolilla Suomea.
Kehitysvammaliitto vetoaa hallitukseen
Sote-järjestörahoitus ei ole pelkkää avustamista – se on strateginen sijoitus. Jo tähänastisten leikkausten johdosta Kehitysvammaliitto on toteuttanut talouden tasapainottamista ja joutunut vähentämään henkilökuntaa. Liiton hallinto on kevyt ja kaikkia toimintoja toteutetaan pienellä henkilökuntamäärällä ja tehokkaasti.
Mahdolliset leikkaukset eivät kohdistu vain Kehitysvammaliittoon – ne osuvat Kehitysvammaliiton kohderyhmään, ihmisiin, jotka ovat jokapäiväisessä elämässään hyvin haavoittuvia. Heidän tuen tarpeensa eivät poistu, vaikka liiton tuki heille loppuisi. Päinvastoin, heidän ongelmansa kärjistyvät ja tarpeet kohdistuvat muualle yhteiskuntaan, mistä seuraa suurempia kustannuksia verrattuna liiton matalan kynnyksen toimintaan.
STEA-leikkausten kompensaatioksi hallitus esittää 25 miljoonan euron määräaikaista valtionavustusta hyvinvointialueille vuosille 2027–2030 kohdennettavaksi järjestöjen tukeen. Mallin aikataulu on sote-järjestöjen pitkäjänteisen toiminnan suunnittelun kannalta käytännössä mahdoton.
Kehitysvammaliitto vetoaa hallituspuolueiden viisauteen kohtuullistaa esitettyjä leikkauksia ja uudelleenarvioida avustuskriteerit. Lisäksi esitämme, että hyvinvointialueiden kautta kanavoitava rahoitus siirretään alkamaan vasta vuonna 2028 ja vuodelle 2027 varattu 25 miljoonan euron rahoitus käytetään suoraan STEAn yleisavustuksiin ja kohdennettuihin yleisavustuksiin toiminnan hallittavan sopeuttamisen turvaamiseksi.
On tärkeää, että haavoittuvimmassa asemassa olevien osallisuus ja äänen kuuleminen varmistetaan. Avustuskriteerien tulee olla sellaiset, ettei rahoituksen ulkopuolelle suljeta mitään väestöryhmiä, vaan rahoitusta myönnetään toiminnan tarpeellisuuden ja tuloksellisuuden perusteella.
Espoossa, 17.6.2026
Pekka Kettunen
liittohallituksen puheenjohtaja
Riitta Hakoma
liittovaltuuston puheenjohtaja
Susanna Hintsala
toiminnanjohtaja
Lisätietoa: toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, p. 040 741 6179, susanna.hintsala(at)kvl.fi