Suomalaisten lukutaito heikkenee – lääkkeeksi aiempaa enemmän uusia selkokirjoja
Lukutaidon parantamiseen tarvitaan monipuolisesti erilaisia keinoja, joista yksi on selkokielen ja selkokirjallisuuden edistäminen. Selkokirjatyöryhmä on valinnut selkokirjallisuuden valtionavustuksen saajat, ja vuonna 2025 avustusta myönnetään enemmän kuin koskaan aiemmin ja ennätysmäärälle kirjoja.
Suomalaisista nuorista yli 20 prosentilla ja aikuisista noin 10 prosentilla on heikko lukutaito, joka ei riitä yhteiskunnassa toimimiseen. Selkokirjat voivat auttaa löytämään lukemisen ilon ja tarjota hyvän keinon lukutaidon kehittämiseen ja myöhemmin yleiskielisiin kirjoihin siirtymiseen. Kuitenkin monille esimerkiksi kehitysvammaisille henkilöille selkokirjat voivat olla ainut lukemisen mahdollistaja.
Selkokirjojen kasvavaan tarpeeseen pystytään tänä vuonna vastaamaan aiempaa paremmin, sillä opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 35 000 euron korotuksen selkokirjallisuuden valtionavustukseen. Selkokirjatyöryhmä jakaa avustusta 145 000 euroa yhteensä 57 hakijalle. Avustuksen turvin julkaistaan 34 uutta selkokirjaa, eli noin viisi kirjaa enemmän kuin edeltävinä vuosina. Lisäksi tuetaan yhtä selkokirjallisuuden näkyvyyttä lisäävää kehittämishanketta.
Tuettavien kirjojen joukossa on esimerkiksi klassikoita, lasten- ja nuortenkirjallisuutta, tietokirjoja, novellikokoelmia ja koskettelukirjoja. Osa kirjoista on kirjoitettu suoraan selkokielellä, osa on muokattu selkokielelle yleiskielisen kirjan pohjalta. Tulevia suoraan selkokielellä kirjoitettuja teoksia ovat Edith Arkon Samira/Ninni (Hertta kustannus), Marja-Leena Tiaisen Lumi ja Leo (Avain) ja Katri Savolan ja Johanna Veistisen Saunahetkiä (Oppian). Tuettavia selkomukautuksia ovat muun muassa John Boynen Poika raidallisessa pyjamassa (Bazar kustannus, selkomukautus Tuija Takala), Miika Nousiaisen Pintaremontti (Avain, selkomukautus Hanna Männikkölahti) ja Jukka Behmin Ihmepoika Leon (Tammi, selkomukautus Mirjami Häkkinen).
”On hienoa nähdä, että avustusta saa useampi uusi kirjoittaja ja kustantaja, esimerkiksi Tammi. Selkokirjojen tarve kasvaa kaiken aikaa, joten yhä useampien pitäisi innostua selkokirjojen tekemisestä”, sanoo selkokirjatyöryhmän sihteeri Ella Airaksinen Kehitysvammaliiton Selkokeskuksesta.
Selkokirjallisuuden valtionavustusta myönnetään vuosittain selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajille ja kustantajille sekä koskettelukirjojen tekijöille. Avustuksen tarkoitus on edistää selkokirjallisuuden julkaisua ja siten lukemisen tasa-arvoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut avustuksen jakamisen Kehitysvammaliiton Selkokeskuksen selkokirjatyöryhmälle.
Selkokirjoissa käytetään selkokieltä, ja ne tarjoavat hyvän lukuelämyksen muiden kirjojen tapaan. Niissä hyödynnetään tuttuja sanoja, lyhyitä lauseita sekä selkeää tarinaa ja taittoa. Selkokirjat sopivat kaikille, joille yleiskielisten kirjojen lukeminen on vaikeaa tai mahdotonta. Suomessa ilmestyy vuosittain noin 30 selkokirjaa eri kustantajilta.
Lisätietoa
Myönnetyt apurahat (selkokeskus.fi)
Selkokirjallisuus (selkokeskus.fi)
Selkokirjallisuuden valtionavustus (selkokeskus.fi)
PISA 2022 ensituloksia (valtioneuvosto.fi)
Ella Airaksinen
asiantuntija / selkokirjatyöryhmän sihteeri
ella.airaksinen(at)kvl.fi, p. 050 309 8466