Tuoko työosuusrahan poistaminen kehitysvammaiset ihmiset takaisin ruokajonoihin?
Hyvinvointialueet etsivät säästökeinoja taloudellisessa ahdingossaan, ja nyt ollaan leikkaamassa myös kaikkein köyhimpien ihmisten toimeentulosta. Monet hyvinvointialueet aikovat lakkauttaa kehitysvammaisten ihmisten työtoiminnasta maksettavan työosuusrahan maksamisen.
Kehitysvammaliitto on huolissaan leikkausten kohdentamisesta kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin. Työosuusrahalla on pieni merkitys hyvinvointialueiden taloudelle, mutta suuri merkitys yksilölle.
Työosuusraha on sosiaalipalveluihin kuuluvasta työtoiminnasta maksettavaa tuloa, jonka yläraja on 12 euroa päivässä. Keskimäärin sitä maksetaan 5 – 7 euroa päivässä. Tämän leikkaaminen ei tuo hyvinvointialueelle merkittäviä säästöjä. Sen sijaan rahan merkitys pienituloiselle kehitysvammaiselle ihmiselle on suuri. Suurin osa kehitysvammaisista ihmisistä elää minimitasoisella työkyvyttömyyseläkkeellä, koska heillä ei ole työhistoriaa palkkatyöstä.
Päivittäisen toimeentulon lisäksi työosuusrahalla on merkitystä myös kannustimena osallistua työtoimintaan. Se vahvistaa merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemusta yhteiskunnassa. Työosuusrahan poistamisen jälkeen osa kehitysvammaisista ihmisistä ei enää halua osallistua työtoimintaan ja vaarana on, että he jäävät yksin kotiin ja syrjäytyvät.
Korona-ajan rajoitustoimenpiteistä huomattiin, että työ- ja päivätoiminnan sulkeminen tai lievemmissäkin tapauksissa toiminnan muuttaminen etätoiminnaksi aiheutti yksinäisyyttä, eristäytymistä, ahdistusta, masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia. Lisääntyvän inhimillisen kärsimyksen lisäksi näiden ongelmien hoito tulee vähänkään pidemmällä aikajänteellä kalliimmaksi kuin kannustimen säilyttäminen.***
Työosuusrahojen poistaminen on herättänyt huolta myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vammaistyöntekijöiden keskuudessa.
”Kirkon diakoniatyössä nähtiin korona-aikana, että kehitysvammaisia ihmisiä oli ruokajonoissa erityisen paljon. Halutaanko, että he palaavat sinne taas, kun heiltä leikataan jo ennestään pienistä tuloista”, Kirkkohallituksen asiantuntija Katri Suhonen kysyy.
Viime kädessä kysymys on arvoista, ja ne näyttävät valitettavasti vain kovenevan. Yhteiskunnassa on syytä miettiä vakavasti, arvostetaanko kaikkien työpanosta, joskus pientäkin.
Iso osa kehitysvammaisista ihmisistä kykenee tekemään tuottavaa työtä ja heille kuuluu työtoiminnan ja työosuusrahan sijasta oikea työsuhde ja palkka tekemästään työstä. Työ- ja päivätoiminnalla on kuitenkin paikkansa osana palvelujärjestelmää.
Lisätietoa:
- Simo Klem, työllisyysasiantuntija, Kehitysvammaliitto, p. 040 905 1837
- Katri Suhonen, asiantuntija, Kirkkohallitus, p. 040 688 1452
*** Selvitys poikkeusajan vaikutuksista työ- ja päivätoimintaan ja työllistymistä tukevaan toimintaan (pdf)
