Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

Työnantajien kokemukset kehitysvammaisista työntekijöistään ovat erittäin positiivisia. Tämä käy ilmi vastikään valmistuneesta Kehitysvammaliiton ja Kuntoutussäätiön tutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa kehitysvammaisia henkilöitä työllistäneiden työnantajien kokemuksia ja näkemyksiä. Tutkimukseen osallistui työnantajia pääkaupunkiseudulta, Kymenlaaksosta, Etelä-Karjalasta, Joensuusta ja Oulun seudulta.

Työnantajien mukaan kehitysvammaiset työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja suoriutuvat työtehtävistään. He vaikuttavat positiivisesti niin työyhteisön ilmapiiriin kuin organisaation imagoon. He tulevat hyvin toimeen sekä työtovereiden että asiakkaiden kanssa. Heillä ei ole muita suurempaa tapaturmariskiä eikä muita enempää sairauspoissaoloja.

Työtehtävien suorittaminen vaatii varsinkin alussa tavallista enemmän aikaa. Riittävän ohjauksen jälkeen itsenäinen toiminta on vahvistunut. Yli puolet vastaajista katsoi, että kehitysvammaisen henkilön työpanos täytti sille asetetut laadulliset ja määrälliset vaatimukset.

Samaa työtä palkattuna ja palkatta

Tutkimukseen osallistui työnantajia, joilla on kehitysvammaisia työntekijöitä joko palkkatyösuhteessa tai avotyötoiminnassa. Avotyöntekijä tekee tavallisia töitä tavallisella työpaikalla, mutta hänellä ei ole työsuhdetta eikä hän saa palkkaa. Työtehtävät ovat samankaltaisia riippumatta siitä, onko kehitysvammainen henkilö palkkatyösuhteessa vai avotyötoiminnassa; yleisiä ovat avustavat tehtävät kaupan alalla tai ravintoloissa ja kahviloissa.

Työnantajien kokemukset olivat molemmissa tapauksissa hyvin yhteneväisiä eli valtaosaltaan myönteisiä. 95 prosenttia vastaajista katsoi, että kaikki ansaitsevat korvauksen tekemästään työstä, vaikka käytännössä avotyötoiminnassa olevat eivät palkkaa saa. 88 prosenttia oli sitä mieltä, että vajaakuntoisten henkilöiden työllistäminen on osa heidän organisaatioidensa yhteiskuntavastuuta.

Palkkatyösuhteeseen kehitysvammaisia ihmisiä työllistäneistä 65 prosenttia näki työllistämisen taloudellisesti kannattavana ja vain 5 % kannattamattomana. Reilu neljännes avotyötoiminnan tarjoajista oli sitä mieltä, että osa avotyösuhteista olisi muutettavissa palkkatyösuhteeksi.

Työllistämisen esteiksi nähtiin mm. lainsäädännön puutteet ja palkan ja eläkkeen yhteensovittamiseen liittyvät kannustinloukut, palkkaamiseen liittyvän byrokratian hankaluudet sekä vallitsevat asenteet.

Työllistymistä edistäisi suurempi yhteiskunnan tarjoama taloudellinen tuki sekä tiedon lisääminen jo olemassa olevista tukimuodoista, kuten työhönvalmentajista ja palkkatuesta. Kuntien pitäisi suunnata voimavaransa ensisijaisesti palkkatyöhön, ei avotyötoimintaan. Lisäksi kaivattiin yhteistä näkemystä siitä, että myös kehitysvammaiselle henkilölle on maksettava työstä palkkaa.

Tutkimus vahvisti Kehitysvammaliiton kantaa, jonka mukaan avotyötoiminnasta pitäisi tehdä määräaikainen vaihe, joka johtaa palkkatyösuhteeseen. Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeen ja palkkatulon yhteensovittamista tulee joustavoittaa, jotta kannustinloukut eivät estä työllistymistä.

Ilahduttava tutkimustulos oli, että työnantajan omakohtainen kokemus kehitysvammaisista työntekijöistä muuttaa asenteita myönteisemmiksi kuin niillä, joilla vastaavaa kokemusta ei ole.

Avustavia tehtäviä ja osa-aikatyötä

Vammaiset henkilöt ovat Suomessa harvemmin töissä kuin muualla Euroopassa. Työttömyys on vammaisten joukossa selvästi muuta väestöä yleisempää. Erityisen heikosti työllistettyjä ovat kehitysvammaiset ihmiset.

Suurin osa palkkatyötä saaneista työskentelee osa-aikaisesti, keskimäärin noin 20 tuntia viikossa. Osa-aikaisuus ei useinkaan liity henkilöiden jaksamiseen, vaan pikemminkin työkyvyttömyyseläkkeen ansaintarajan luomaan kannustinloukkuun. Valtaosa kehitysvammaisista ihmisistä on työkyvyttömyyseläkkeellä, jolloin he voivat ansaita bruttona enintään 743,84 € kuukaudessa menettämättä eläkettään. Tästä seuraa, että mikäli henkilön palkka nousee esimerkiksi palkankorotuksen myötä, hänen työaikaansa täytyy vähentää vastaavassa suhteessa, jotta eläkkeen ansaintaraja ei ylity.

Lähes puolella (47 %) kehitysvammaisista työntekijöistä oli ammatillista koulutusta. Reilulla kolmanneksella (36 %) on tutkinto, yleisimmin koti- ja laitostalousalan, siivousalan, keittiö- ja ravitsemusalan tai kiinteistönhoitoalan koulutus.

  • Työikäisiä kehitysvammaisia 25 000
  • 6000 työtoiminnassa työkeskuksissa
  • 2000 avotyötoiminnassa tavallisilla työpaikoilla
  • 400 – 500 palkkatyösuhteessa
  • 70 % palkkatyöstä yksityisellä sektorilla
  • lähes puolet avotyötoiminnasta julkisella sektorilla

Hannu T. Vesala, Simo Klem, Mika Ala-Kauhaluoma, Jaakko Harkko: Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä (pdf): https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/tyonantajien_kokemuksia_kehitysvammaisista_tyontekijoista.pdf. Tutkimus toteutettiin RAY:n rahoituksella.

Painettu julkaisu on saatavilla Opike-verkkokaupasta (www.opike.fi).

Lisätietoa tutkimuksesta: tutkija Hannu Vesala, Kehitysvammaliitto, p. (09) 3480 9255

 

Palkkaa mut -kampanja alkaa 16.3.

Kehitysvammaliitto aloittaa 16.3. Palkkaa mut -kampanjan, joka muistuttaa, että myös kehitysvammaiset ihmiset haluavat tehdä työtä ja saada siitä palkkaa. Ainakin 3000 työkykyistä ja -haluista kehitysvammaista henkilöä olisi saman tien valmis siirtymään palkkatyöhön.

Palkkaa mut -kampanja näkyy muun muassa sosiaalisessa mediassa häshtägillä #palkkaamut sekä Otto-automaateilla, joilla kerätään varoja kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen tukemiseen 16.3. –31.5.

Lisätietoa Palkkaa mut -kampanjasta: viestintäpäällikkö Anneli Puhakka, Kehitysvammaliitto, p. 0400 906 061

Siirry kampanjasivuille: www.kehitysvammaliitto.fi/palkkaamut