Työtoiminta täysremonttiin

Kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien työtoiminta on jämähtänyt vuosikymmeniä sitten luotuun muottiin, joka ei enää palvele nykypäivän tarpeita.

Työtoiminnan tarkoitus on toisaalta ohjata kuntoutettavia eteenpäin avoimille työmarkkinoille, toisaalta tarjota mielekästä ja kuntouttavaa toimintaa sille kohderyhmälle, joka ei kykene työskentelemään avoimilla työmarkkinoilla. Kehitysvammaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton tekemän selvityksen mukaan työtoiminta ei palvele kunnolla kumpaakaan kohderyhmää, vaan siitä on tullut päätepysäkki ja pahimmillaan työn leikkimistä.

Kuntouttavana toimintana tarjotaan erilaisia kokoonpano- ja pakkaustöitä, jotka nekin ovat siirtymässä halvan työvoiman maihin. Työtoiminta kaipaakin perusteellista uudistusta.

Työtä palkatta

Työtoimintaan osallistuville maksettava työosuusraha on keskimäärin 4–5 euroa päivässä. Työtoimintaan osallistuvilta peritään paikoitelleen esimerkiksi ateriamaksuja niin, että käytännössä päivätienesti jää usein miinukselle. Myös tavallisilla työpaikoilla järjestettävä ns. avotyötoiminta kuuluu samaan kategoriaan.

Palkaton työ, josta koituu työnantajalle kuitenkin hyötyä, on eettisesti arveluttavaa ja ihmisoikeuksien toteutumisen vastaista.

Käytäntöä kuitenkin pidetään yllä, koska siinä nähdään monia myönteisiä puolia: arjen rytmin ylläpitäminen, turvallisuus, elämänhallinta, sosiaaliset suhteet, vertaistuki, työnteon arvostus ja mielekäs tekeminen. Erityisesti alan henkilökunta korostaa näitä myönteisiä vaikutuksia, mikä osaltaan myös jarruttaa kuntoutettavien etenemistä varsinaiseen palkkatyöhön.

Työtoiminnan ja päivätoiminnan erottaminen tarpeen

Kehitysvammaliitto ja Mielenterveyden keskusliitto ehdottavat työtoiminnan ja päivätoiminnan selkeämpää erottelua: työtoiminnan tulee keskittyä avoimille työmarkkinoille kuntouttamiseen ja valmentamiseen, ja päivätoiminta tarjotkoon virikkeellistä toimintaa niille, joilla ei ole edellytyksiä palkkatyöhön.

Avotyötoiminnasta pysyvänä kuntoutuksen ja työn välimuotona tulee luopua ja muuttaa avotyötoiminta määräaikaiseksi työhön harjaannuttavaksi toiminnaksi. Tätä nykyä avotyötoimintaan sijoitutaan usein pysyvästi eikä se johda palkkatyöhön. Ihmiset voivat olla palkattomassa, sopimuksettomassa työssä samassa työpaikassa jopa 10–15 vuotta.

Lisäksi pitäisi uudistaa erilaisia taloudellisia tukia siten, ettei niiden seurauksena olisi eläkkeellä pysyminen.

Työtoiminta on kuntien vastuulla olevaa lakisääteistä toimintaa. Osa kunnista järjestää työtoiminnan itse, osa ostopalveluina esim. säätiöiltä tai yrityksiltä. Työtoimintaan osallistuva henkilö on sosiaalihuollon asiakas, vaikka tekisikin työtoimintaansa tavallisella työpaikalla avotyötoimintana.

Kehitysvammaliiton ja Mielenterveyden keskusliiton teettämä selvitys toteutettiin haastattelemalla työtoiminnasta päättäviä viranomaisia ja alan henkilöstöä. Selvitysraportti ”Työtoiminnan käytäntö ja kokemus” julkistettiin Työtoiminta – este vai mahdollisuus työmarkkinoille -seminaarissa 12. lokakuuta 2010.

Työtoiminnan käytäntö ja kokemus – Kriittisiä arvioita kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille järjestettävästä työtoiminnasta (pdf, 775 kt)

Lisätietoa

  • Erikoissuunnittelija Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto, p. 040 583 0551