Kehitysvammaliitto logo – Linkki etusivulle

Hallituksen esitys vammaispalvelulain soveltamisalan rajaamiseksi odottaa parhaillaan perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Kehitysvammaliitto katsoo, että soveltamisalan rajaamisen sijasta nyt pitäisi keskittyä uuden vammaispalvelulain kunnolliseen toimeenpanoon ja sen nykyistä vahvempaan ohjaukseen. Vammaispalvelujen piiriin pääseminen on jo vaikeutunut selvästi eikä uusia soveltamisalan rajoituksia enää tarvita.

Hyvinvointialueiden tilanne on säästövaatimuksista johtuen vaikea, ja tämä näkyy siten, että uutta vammaispalvelulakia tulkitaan mahdollisimman tiukasti. Esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten ihmisten saamia asumispalveluja on paikoin kategorisesti siirretty sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin, huomioon ottamatta yksilöllisiä tarpeita.

Vammaisfoorumin tekemän tuoreen kyselyn mukaan vammaispalvelujen asiakkaita on siirretty aiempaa enemmän sosiaalihuoltolain tai muun yleislain mukaisiin palveluihin. Erityisesti tämä koskee uusia ja iäkkäitä asiakkaita. Myös työtoiminnan, tuetun asumisen ja liikkumisen tuen asiakkaita on ohjattu muihin palveluihin. Neurokirjon asiakkaita on ohjattu aiempaa voimakkaammin aikuissosiaalityöhön.

Kehitysvammaliiton neuvontapalveluihin tulleiden viestien mukaan palvelutarpeen arviointia ei aina tehdä lain edellyttämällä tavalla. Kehitysvammaliitto on vakavasti huolissaan siitä, pääsevätkö tukea tarvitsevat henkilöt enää tarpeitaan vastaaviin palveluihin. Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät läheskään aina voi korvata vammaispalveluita, sillä esimerkiksi kotipalveluilla ei ole tarvittavaa vammaisuuteen liittyvää erityisosaamista.

Ihmetystä herättää se, että vammaispalveluista selvästi säästetään hyvinvointialueilla, vaikka uuden vammaispalvelulain toimeenpanoon osoitettiin lisärahoitusta. Soveltamisalan rajauksen myötä hallitus on arvioinut, että varattua lisämäärärahaa voidaan pienentää 20,2 miljoonalla vuodesta 2026 alkaen – käytännössä lain soveltamisalan rajauksen keskeinen tavoite on selvästi myös kustannussäästöjen hakeminen. Suurena riskinä on, että leikkaukset kohdistuisivat erityisesti vammaisin lapsiin sekä iäkkäisiin vammaisiin henkilöihin lakiin kirjoitetun elämänvaiherajauksen takia.

Kehitysvammaliitto katsoo, että vammaispalvelulain jatkuva avaaminen ja muuttaminen tekee lain soveltamisesta vaikeaa ja vaarantaa vammaisten ihmisten oikeusturvan. Lain voimaantulosta on kulunut vasta vähän aikaa. Nyt pitäisi rauhoittaa tilanne ja keskittyä lain toimeenpanoon vammaisten ihmisten osallisuutta ja oikeuksia vahvistavalla tavalla, kuten lain alkuperäinen tarkoitus on.

Lisätietoa:
Susanna Hintsala, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja, p. 040 741 6179, susanna.hintsala(at)kvl.fi
Susanna Rieppo, asiantuntija, p. 050 329 0511, susanna.rieppo(at)kvl.fi

Kehitysvammaliiton lausunto vammaispalvelulain 2§:n muuttamisesta (23.6.2025, pdf)