Vammaispalvelulaki on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Kehitysvammaliitto toivoo, että siihen tehdään vielä korjauksia ennen lain vahvistamista.

Kehitysvammaliitto on pettynyt henkilökohtaisen avun voimavararajaukseen. Henkilökohtaisen avun ulkopuolelle jäävät ne henkilöt, joiden osallisuuden toteutuminen vaatii kaikkein eniten apua ja tukea ja jotka ovat kaikkein suurimmassa vaarassa syrjäytyä.

Erityinen osallisuuden tuki on myönteinen uudistus, mutta se näyttää jäävän heikommaksi kuin henkilökohtainen apu. Erityisen osallisuuden tuen minimituntimäärä on aluksi 10 tuntia kuukaudessa (myöhemmin 20), kun henkilökohtaista apua saa minimissään 30 tuntia kuukaudessa. Erityisen osallisuuden tuki pitää saada samalle tasolle henkilökohtaisen avun tuntimäärien kanssa.

Asiakasmaksut nousevat

Erityisen huolestuneita Kehitysvammaliitossa ollaan asiakasmaksujen noususta. Moniin eri palveluihin on tulossa uusia tai korkeampia asiakasmaksuja. Monien perheiden maksurasitus nousisi selvästi, kun lapsen vammansa vuoksi tarvitsemasta kodin ulkopuolisesta asumisesta perittävät maksut olisivat merkittävästi nykyistä suurempia.

Erityishuoltona järjestetty maksuton aamu- ja iltapäivätoiminta vaihtuisi perusopetuslain mukaiseen maksulliseen toimintaan. Lyhytaikaisen huolenpidon saamiseksi tarvittavista kuljetuksista alettaisiin periä kuljetusomavastuut.

Työ- ja päivätoimintaan liittyvät kuljetukset muuttuisivat asiakkaille omavastuullisiksi, kun tällä hetkellä kehitysvammalain mukainen työ- ja päivätoiminta on subjektiivinen oikeus ja kuljetukset maksuttomia.

Pienituloisilla kehitysvammaisilla henkilöillä myös työosuusrahan poistuminen vaikeuttaa toimeentuloa. Työosuusraha poistunee, kun kehitysvammalaissa olevat työtoimintaa koskevat pykälät kumotaan. Uusi vammaispalvelulaki ei sisällä säädöksiä työtoiminnasta eikä työhönvalmennuksesta, mitä Kehitysvammaliitto pitää merkittävänä puutteena ja korjattavana asiana.

”Suurimmalle osalle kehitysvammaisista ja autismikirjon ihmisistä palvelujen asiakasmaksut tulevat aiheuttamaan kohtuuttomia hankaluuksia. Lisääntyvät maksut voivat olla este palveluiden käytölle, mikä voi johtaa ongelmien kasaantumiseen ja entistä kalliimpien palveluiden tarpeeseen, kuten kriisipalveluihin”, Kehitysvammaliiton toiminnanjohtaja Susanna Hintsala sanoo.

Asiakasmaksulaki tarjoaa mahdollisuuden, että asiakasmaksuja voidaan kohtuullistaa tarvittaessa. Tämä edellyttäisi hyvinvointialueille lisää sosiaalityön resursseja tekemään suurta määrää kohtuullistamispäätöksiä.

Lasten asuminen ja tuettu päätöksenteko saavat kiitosta

Kehitysvammaliitto kiittää lakiesityksessä lasten asumista koskevia säädöksiä muilta osin, paitsi korkeiden asiakasmaksujen osalta. Myös uutena asiana lainsäädäntöön tuleva tuettu päätöksenteko on merkittävä avaus, vaikka se onkin nyt tulossa käyttöön hyvin suppeasti ja rajatuissa tilanteissa.

”Positiivista on myös se, että laissa edellytetään vaativan moniammatillisen tuen varmistamiseksi, että jokaisella hyvinvointialueella pitää olla riittävästi moniammatillisia tiimejä huolehtimassa siitä, että runsaasti apua tarvitsevien henkilöiden palvelut säilyvät”, Susanna Hintsala toteaa.

Kehitysvammaliitto toivoo, että sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tehdään vielä viimeisiä korjauksia ja arvioidaan kustannusvaikutukset huolella.

”Olemme huolissamme, että palveluiden toimeenpanoon varatut resurssit on alimitoitettu. Vammaisten ihmisten palvelut eivät saa uuden lain myötä heikentyä”, Susanna Hintsala tähdentää.

Kehitysvammaliitto tulee vielä tekemään yksityiskohtaisemman lausunnon lakiesityksestä yhdessä muiden kehitysvamma-alan järjestöjen kanssa.

Lisätietoja: toiminnanjohtaja Susanna Hintsala, susanna.hintsala(at)kvl.fi, puh. 040 741 6179