Perustarpeet eivät ole kauppatavaraa

Uusi EU:n hankintadirektiivi on tullut voimaan ja Suomessa uudistetaan kansallista hankintalainsäädäntöä. Suomi on tulkinnut liian tiukasti EU:n kilpailusääntöjä ja on aikeissa tuhota kansalaisten osallisuuden itseään koskevissa asioissa ja kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet tuottaa palveluja. Nyt on tilaisuus korjata tehdyt virheet.

Vammaisalan järjestöt vaativat, että vammaisten ihmisten arjesta selviytymiseen tarkoitetut palvelut irrotetaan uudistettavan hankintalain kilpailuttamissäännösten piiristä. EU:n perussopimus antaa tähän mahdollisuuden, joka on hyödynnettävä kansallisessa lainsäädännön uudistamistyössä. Kansallisen hankintalain säätäminen jää huhtikuussa 2015 valittavan eduskunnan tehtäväksi.

Sote-järjestämislakiin on saatava palvelusetelin rinnalle yksilöllisten vammaispalvelujen järjestämistavaksi henkilökohtainen budjetointi eli käyttäjän valintaan perustuva menettely. Tämä takaa vammaisten ihmisten avuntarpeisiin perustuvien palveluiden järjestämisen ja pitää julkiset kustannukset kurissa. Pienillä, paikallisilla yrityksillä säilyy mahdollisuus toimia ja kehittyä.

Hallitusohjelmalauseet:

  1. Vammaisten henkilöiden yksilöllisiin avun ja tuen tarpeen mukaisiin palveluihin ei sovelleta hankintalain kilpailuttamissäännöksiä.
  2. Sote-järjestämislain 16 §:ään henkilökohtainen budjetointi tai vastaava käyttäjän valintaan perustuva menettely järjestämistavaksi palvelusetelin rinnalle.

Yhdenvertaisuus, oikeus päättää omista asioistaan sekä itsenäisyys ja osallisuus yhteiskunnassa ovat YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisia perusoikeuksia. Kilpailutuksessa palvelujen käyttäjä jätetään omassa asiassaan ulkopuoliseksi. Menettely muistuttaa nykyisin jopa ihmiskauppaa. Avun ja tuen turvaaminen on Suomessa alistettu elinkeinopolitiikalle. Yritysten vapaa kilpailutoiminta nousee tärkeämmäksi arvoksi kuin palveluiden laatu ja alan kansalaislähtöinen auttaminen ja kehittäminen.

Vammaisalan järjestöt eivät vastusta kilpailua. Me suorastaan haastamme siihen. Sosiaaliala tarvitsee kaikkia toimijoita ja yrityksiä, jotka ovat valmiita kehittämään alaa ja palveluita vuorovaikutuksessa vammaisten ihmisten ja heidän läheistensä kanssa. Julkisilla varoilla hankitun palvelun tuoton tulee jäädä kotimaahan.

Vammaisten henkilöiden jokapäiväisessä elämässä ja asumisessa tarvitsema apu ei ole tuote. Avun ja tuen tarpeet, elämäntilanteet ja olosuhteet ovat yksilöllisiä. Kyse ei ole yhteen elämänvaiheeseen liittyvästä väliaikaisesta palvelutapahtumasta, vammaisuus on koko elämän mittainen kumppani. Pakettiratkaisut, massatuotanto ja raskas palvelurakenne eivät kohtaa yksilöllisiä tarpeita. Tästä seuraa sekä yli- että alihintaisia tarjouksia, sopimattoman palvelun paikkaamista lisäpalveluilla ja lopputuloksena kustannusten hallitsematon kasvu.

Kilpailutukset ovat johtaneet sosiaalipalvelualan keskittymiseen. Kansainvälisten pääomasijoittajien omistamat suuryhtiöt ostavat pienempiään. Palvelutuotanto on keskittynyt ja monopolisoitunut.

Vammaisfoorumi ry on 30 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on kehitysvamma-alan järjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteistyöverkosto. Kehitysvammaliitto toimii aktiivisesti molemmissa.

Lisätietoa

  • Merja Heikkonen, Vammaisfoorumi ry,
    p. 050 3835 226, merja.heikkonen (ät) nkl.fi
  • Markku Virkamäki, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta,
    p. 040 5655 370, markku.virkamaki (ät) kvps.fi