Kehitysvammaliitto

Jokaisella on oikeus omaan kotiin. Tämä oikeus turvataan mm. Suomen perustuslaissa ja YK:n vammaisia ihmisiä koskevassa ihmisoikeussopimuksessa. Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen asumisen kehittäminen on Kehitysvammaliiton toiminnan painopistealueita.

Miten kehitysvammaiset ihmiset asuvat?

Suurin osa palveluissa olevista kehitysvammaista henkilöistä asuu ryhmämuotoisesti siitä huolimatta, että monen toiveena on oma koti. Erityisryhmien asumisesta tehtyjen tutkimusten, selvitysten ja kehittämishankkeiden mukaan suurin osa erityisryhmiin kuuluvista asukkaista haluaa asua kuten muutkin. Oma asunto ja mahdollisimman itsenäinen elämä on useimpien kehitysvammaisten toiveena.

Suomalaisista yli 18-vuotiaista kehitysvammaisista henkilöistä noin 15 000 asuu kehitysvammaisten asumispalveluissa. Iäkkäiden asumispalveluissa asuu todennäköisesti noin 1000 ihmistä, mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa noin 1500, vaikeavammaisten asumispalveluissa noin 800 ja muussa palveluasumisessa noin 1000 henkilöä. Heidän lisäkseen osa kehitysvammaisista aikuisista asuu omaisten luona tai itsenäisesti.

Kehitysvammaisten ihmisten määrästä ei ole tarkkaa tietoa, koska kehitysvammaisista henkilöistä ei ole rekisteriä. Tiedetään kuitenkin, että noin 45 000 henkilöä saa kehitysvammaisuuden perusteella laitospalvelua, asumispalvelua tai Kelan etuuksia. Kaikki kehitysvammaiset henkilöt eivät kuitenkaan ole näiden etuuksien tai palveluiden piirissä, joten kehitysvammaisten henkilöiden määrä on todennäköisesti tätä suurempi.

Millaisia kehitysvammaisten asumispalvelut ovat?

Kehitysvammaisten asumispalvelut jaotellaan sosiaalihuoltolain mukaisesti

ympärivuorokautiseen palveluasumiseen
yhteisölliseen asumiseen ja
tuettuun asumiseen.

Aiemmin näistä käytettiin nimityksiä autettu, ohjattu ja tuettu asuminen. Noin 70 % kehitysvammaisten asumispalveluita käyttävistä asuu ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Ympärivuorokautinen palveluasuminen on usein ryhmämuotoista ja siellä on henkilökunta läsnä myös yöllä. Ryhmämuotoisessa asumisessa henkilöllä on oma huone ja kylpyhuone, mutta muut tilat ovat yhteisiä. Myös yhteisöllinen asuminen on usein ryhmämuotoista, mutta joissain yhteisöllisen asumisen yksiköissä asukkailla on omat asunnot. Tuetussa asumisessa henkilö asuu omassa asunnossaan ja saa sinne tukea.

Kehitysvammaliiton näkökulmia asumisen haasteisiin

1. Laitos ei ole kenenkään koti

Kehas-ohjelman (kehitysvammaisten asumisohjelma) mukaisesti vuoteen 2020 mennessä kenenkään ei enää pitänyt asua laitoksessa. Tavoitetta ei ole täysin saavutettu. Lisäksi laitosasumista on korvattu liian yksipuolisilla ratkaisuilla. Asuntojen rakentaminen on ollut pääasiassa 15-paikkaisten tai jopa isompien ryhmäkotien rakentamista.

Uusien asuntojen rakentamisen lisäksi tarvitaan entistä enemmän asuntoja kehitysvammaisille henkilöille normalista asuntokannasta.

2. Tarvitaan monipuolisia asumisen vaihtoehtoja

Kuntien tulee tarjota erilaisia asumisen vaihtoehtoja, ei vain ryhmämuotoista asumista. Sama asumismuoto ei sovi kaikille, vaan tarvitaan yksilölliset toiveet ja tarpeet huomioonottavia vaihtoehtoja. Kehitysvammaisen henkilön tarvitseman tuen järjestämiseen on löydettävissä uudenlaisia keinoja.

Tarvitaan lisää tukiasuntoja ja kotiin saatavia palveluja. Ryhmämuotoisten asumispalvelujen määrä on kasvanut viime vuosina. Samalla laitosasuminen on vähentynyt ja kotiin saatavien palvelujen määrä lisääntynyt. Vuonna 2021 ryhmämuotoisten asumispalvelujen osuus oli 82 % ja laitosasumisen osuus 3,7 %. Tuetussa asumisessa eli kotiin saatavien palvelujen piirissä oli 14,3 %.

Infografiikkaa kehitysvammaisten ihmisten asumispalveluista vuonna 2021.

Lue esimerkiksi juttu sosiaalisesta isännöinnistä:

Enemmän kuin isännöitsijä (ketju-lehti.fi)

3. Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus tehdä valintoja ja päätöksiä

Kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus tehdä aitoja valintoja ja päätöksiä asumisen, tuen, ja asuinkumppaneiden suhteen. Heillä on oikeus myös vaikuttaa henkilökunnan valintaan. YK:n vammaissopimuksen mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus päättää, missä ja kenen kanssa hän asuu.

Asunnon ja siihen liittyvien palvelujen valinnassa lähtökohtana tulee olla kunkin henkilön yksilölliset tarpeet. Asunnon ja asuinympäristön lisäksi tärkeitä ovat asumiseen liittyvä yksilöllinen tuki ja palvelut, joiden tavoitteena on mahdollistaa kehitysvammaiselle henkilölle oman näköisensä elämä.

Kehitysvammaliitto tukee yksilöllisiä asumisratkaisuja

Tarjoamme tietoa ja tukea asumisen kysymyksissä.
Kehitämme yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa uusia tapoja järjestää asuminen ja palvelut.
Vaikutamme poliittiseen päätöksentekoon sekä lainsäädännön valmisteluun.
Koulutamme alan työntekijöitä ja esimiehiä asumisen kysymyksistä.

Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen asumisen kehittäminen (Kehas25)

Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen asumisen kehittäminen (Kehas25) -hankkeessa kehitettiin kehitysvammaisten ihmisten yksilöllistä asumista. Ympäristöministeriön ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen rahoittaman hankkeen (2024-2025) toteutti Kehitysvammaliitto.

Kehittämishankkeet

Porukoissa-hanke

Porukoissa-hankkeessa loimme tukea asumisessaan tarvitsevien henkilöiden kanssa tapoja, joiden avulla omassa kodissa asuminen ja yhteisöön liittyminen on mahdollista. Toiminnalla pyrimme tavoittamaan erityisesti henkilöitä, joiden sosiaaliset verkostot ovat ohuet tai jotka toivoisivat uusia yhteisöjä, toimintoja tai kohtaamisia elämäänsä.

Asumisen tekoja

Nuori nainen, jolla on pieni koira sylissään. — Kuva: Liisa Huima

Kehitysvamma-alan järjestöt, ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, ARA, Valvira ja THL toteuttivat asumisen kumppanuushankkeen Asumisen tekoja, jonka tavoitteena oli tukea ja sitouttaa kuntia, maakuntia, asumisen ja palvelujen tuottajia ja rakennuttajia yhteisiin toimiin tekemään parempia vaihtoehtoja vammaisten ihmisten asumiseen ja muuhun elämään.

Lähtökohtana oli YK:n vammaissopimuksen artikla 19, jossa mm. todetaan, että vammaisille henkilöille tulee varmistaa mahdollisuus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Koti tehdään itse, mutta vammaiset ihmiset tarvitsevat siihen usein muiden tukea.

#kotimatkalla-hanke ARAn kanssa

Vuosina 2017-2019 ARA rahoitti ja oli yhdessä Kehitysvammaliiton kanssa mukana toteuttamassa #kotimatkalla-hanketta, jossa luotiin uudenlaisia asumisen ja palveluiden verkostoja, joiden ansiosta nuoret voivat asua tavallisissa asunnoissa omillaan ja saada tarvitsemansa tuen ja avun omaan kotiin.

Monipuolisia asumisratkaisuja kehittämässä -hanke Eksoten ja ympäristöministeriön kanssa

Ympäristöministeriö, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ja Kehitysvammaliitto toteuttivat asumisen kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli luoda yksilöllisiä asumisvaihtoehtoja kehitysvammaisille ihmisille. Nykyisten 15-paikkaisten ryhmäkotien sijaan kehitysvammaisille tarjotaan asumista tavallisissa asunnoissa. Eksoten alue toimi pilottina, ja sieltä saatuja kokemuksia levitetään valtakunnallisesti.

Asuntoja etsittiin tavallisesta asuntokannasta ja tarvittavaa tukea järjestettiin esimerkiksi asuinalueella olevasta tukipisteestä. Hankkeessa selvitettiin ryhmäkodeista, laitoshoidosta ja lapsuudenkodeistaan muuttavien kehitysvammaisten henkilöiden asumisen tarpeet ja valmiudet itsenäiseen asumiseen.

Edellytyksiä itsenäiseen asumiseen vahvistettiin asumisharjoittelulla ja henkilökohtaisella asumisen budjetilla. Kehitysvammaiset henkilöt ovat olleet itse keskeisesti mukana ratkaisemassa asumiskysymyksiään. Asunnot ja ryhmämuotoiset ratkaisut integroidaan normaaliin asuntokantaan, eikä niistä muodosteta erityisryhmäkeskittymiä.

Hankkeen loppuraportti:

Monipuolista asumista kehittämässä (urn.fi)