Suomen hallitus on päättänyt leikata sote-järjestöjen ensi vuoden avustuksista 84 miljoonaa euroa. STEAlta saamamme ennakkotiedon mukaan Kehitysvammaliiton yleisavustus leikattaisiin lähes kokonaan, mikä vaarantaa koko toiminnan jatkumisen.
Leikkaukset Kehitysvammaliitolta eivät kuitenkaan ole lopulta yhteiskunnalle säästöjä.
Liiton teettämän ulkopuolisen, riippumattoman vaikuttavuusarvion mukaan liiton toiminta tuottaa terveystaloustieteellisesti mitattavia hyötyjä. Liiton tuottama yhteiskunnallinen hyöty on moninkertainen sen saamiin julkisiin avustuksiin nähden.
Waltea Group Oy:n tekemän SROI-laskelman mukaan Kehitysvammaliiton toimintoihin sijoitettu 1 euro STEA-avustusta palauttaa yhteiskunnalle mitattavana sosiaalisena ja taloudellisena hyötynä keskimäärin 4,10 euroa. Suora julkistaloudellinen hyöty muodostuu etenkin ennaltaehkäisevästä toiminnasta.
Vuositasolla Kehitysvammaliiton toiminnasta koituva yhteiskunnallinen kokonaissäästö, josta on vähennetty sen saamat julkiset avustukset, on 14,73 miljoonaa euroa.
Esimerkkejä liiton toiminnan eurohyödyistä
Kehitysvammaliiton Selkokeskus toimii niiden noin 800 000 ihmisen puolesta, joille tavallinen yleiskieli on liian vaikeaa. Selkokieli on monille ihmisille välttämätön apuväline, jota ilman heidän on mahdotonta toimia yhteiskunnassa, hoitaa omia asioitaan ja elää itsenäisesti.
Selkokielellä on taloudellisia vaikutuksia. Selkokielisiä palveluita lisäämällä voidaan muun muassa vähentää häiriökysyntää eli turhia ja virheellisiä yhteydenottoja yrityksiin ja julkisiin palveluihin, joita tapahtuu silloin, kun ihmiset eivät ymmärrä saamaansa tietoa. Näiden hukkakustannus on arviolta 4,5 miljoonaa euroa vuosittain.
Selkokeskuksen ennaltaehkäisevän toiminnan arvo yhteiskunnalle on Waltea Groupin laskelman mukaan 2 016 000 euroa vuodessa. Jokainen Selkokeskuksen toimintaan käytetty avustuseuro tuottaa yhteiskunnalle 4,20 euron hyödyn.
Selkokielen käyttäminen säästää rahaa ja lisää turvallisuutta. Se myös ehkäisee kielellistä syrjäytymistä, josta muuten tulisi Suomelle valtava hintalappu.
Kehitysvammaliiton yhtenä erityisenä painopisteenä ovat FASD-ihmiset, joita tuemme vertaistuen ja neuvonnan avulla. Sikiöaikana alkoholille altistuneen FASD-lapsen laitossijoituksen ennaltaehkäisy tukemalla FASD-ihmisiä ja heidän sijaisperheitään puolestaan säästää yhteiskunnalta noin 732 000 euroa yhden henkilön elinkaaren aikana.
Tikoteekki ja Papunet vahvistavat puhevammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja ennaltaehkäisevät esimerkiksi haastavia tilanteita, joiden syynä ovat ongelmat vuorovaikutuksessa. Tikoteekin ja Papunetin toimintaan sijoitettu avustuseuro tuo yhteiskunnalle hyötyjä 4,5 euron edestä.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä siitä, millaisia taloudellisia vaikutuksia liiton toiminnalla on.
Kustannusvaikuttavaa toimintaa
Kehitysvammaliiton toiminta on laskelman mukaan myös erittäin kustannusvaikuttavaa. Liiton toimintaan sijoitettu julkinen euro tuottaa terveyttä ja elämänlaatua yli kaksi kertaa edullisemmin kuin suomalainen terveydenhuolto yleensä.
Ennaltaehkäisevän toiminnan arvoa on usein vaikea kääntää talouden kielelle. Waltea Groupin tekemä käänteinen riskianalyysi osoittaa aukottomasti, että julkisen rahoituksen leikkaaminen Kehitysvammaliitolta ei pelasta julkisia varoja, vaan käynnistää moninkertaiset hukkakustannukset, jotka lopulta kertautuvat hyvinvointialueiden raskaampien palveluiden tarpeena.
Säästötoimenpiteet, jotka leikkaavat Kehitysvammaliiton rahoitusta, heikentävät yhteiskunnan suojaverkkoa ja siirtävät kustannukset moninkertaisina raskaisiin julkisiin erityispalveluihin.
Susanna Hintsala, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaliitto ry.
Vastaa