Kommunikointi on enemmän kuin asunnonmuutostyö

Viimeiset kuukaudet Kehitysvammaliitossa ovat olleet merkittävien lakipykälien mylläystä ja tietojen välittämistä lain valmistelijoille ja työryhmille. On työstetty lausuntoa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen ratifiointityöryhmän mietinnöstä ja sosiaalihuoltolaista. Parhaillaan valmistellaan lausuntoa sote-uudistuksesta ja vammaislainsäädännöstä VALAS-työryhmälle. Kun vielä lausunnolle tulivat laki Kelan kuntoutusetuuksista ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista, on lähes koko elämän kirjo lausunnolla.

Vaikka lakiehdotusten kommentointi on antoisaa, ainakin Tikoteekin näkökulmasta samojen asioiden yhä uudelleen esille nostaminen ja perusteleminen tuntuu joskus turhauttavalta. Me kauhistelemme täällä naapurimaa Venäjän laitoksia ja vammaisten ihmisten kohtaloa siellä. Vaikka Suomessa toki asiat ovat paremmin, silti myös meillä poljetaan vammaisten ihmisten oikeuksia joka päivä.

Tuhannet ihmiset joutuvat syystä tai toisesta elämään ilman puheilmaisua ja toimivaa tapaa kommunikoida. Heidän osallisuutensa ja itsemääräämisoikeutensa eivät toteudu, kun toiset ihmiset puhuvat ja tekevät päätöksiä heidän nimissään. Koska tulee aika, jolloin oikeutta kommunikointiin ja vuorovaikutukseen ei enää tarvitsisi perustella?

Lääkinnälliseen kuntoutukseen ja vakuutusjärjestelmiin liittyvän lainsäädännön on tarkoitus turvata puhevammaisille ihmisille tiedot, keinot ja välineet, joiden avulla he pystyvät viestimään. Tästä huolimatta suuri osa erityisesti aikuisista jää ilman kommunikoinnin palveluita, jos puhetta ei ole tai se on epäselvää. Lisäksi unohdetaan, että myös lähi-ihmiset tarvitsevat tietoja ja taitoja tukea puhevammaista ihmistä. He tarvitsevat ohjausta aivan erityisesti silloin, kun korvaava kommunikointikeino tai kommunikoinnin apuväline on käytössä. Tuen tarve on yhtä pitkäaikainen kuin itse vamma.

Kehitysvammaliiton Tikoteekkiin ottaa yhteyttä lähes päivittäin omaisia, jotka yrittävät etsiä läheiselleen kommunikointiin liittyviä palveluita. Myös terapeutit ja muut ammattihenkilöt kyselevät neuvoa asiakkaittensa puolesta. Entä ne ihmiset, joilla ei ole tätä taistelevaa läheistä tai välittävää ammattilaista asioita selvittämässä? Miten puhumaton ihminen ilman korvaavaa kommunikointikeinoa tai apuvälinettä hakeutuu hänelle kuuluvien palveluiden piiriin?

Olisipa kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen esteettömyys yhtä helposti ymmärrettävissä kuin fyysistä toimintakykyä tukevat toimet ja palvelut! Kunpa asia olisi niin yksinkertainen, että lakipykälään tai -asetukseen voitaisiin määritellä, kuinka monta senttimetriä leveä yhteys vaikeasti kehitysvammaisen ihmisen ja hänen lähi-ihmisensä välillä pitää minimissään olla, jotta hänen itsemääräämisoikeutensa toteutuu.

Puhevammaisten viikko käynnistyy 6.10. teemalla ”Pysähdy hetkeksi – kuuntele minua”.  Viikon aikana järjestetään yleisötapahtumia eri puolilla Suomea ja jaetaan tietoa puhevammaisuudesta.

www.puhevammaistenviikko.fi

Eija Roisko
Tikoteekin johtaja
Kehitysvammaliitto

Vastaa

Pakolliset kentät merkitty tähdellä (*)