Koronakriisi paljasti selkokielisen viestinnän tarpeen

Jos joku vielä aiemmin epäili asiaa, viimeistään koronakriisin myötä se on täysin selvää: kaikilla ihmisillä on oikeus tietoon.

Koronakriisistä selviämisen ytimessä on, että kaikki pystyvät ymmärtämään yhteiset ohjeet ja noudattamaan niitä. Ketään ei ole varaa jättää tiedon ulkopuolelle.

Kun ohjeet ja suositukset muuttuvat jatkuvasti, tilanne on haastava erityisesti niille ihmisille, joiden on vaikea käsitellä suuria tietomääriä, ymmärtää ohjeiden monimutkaista kieltä ja soveltaa uutta tietoa arkielämään. He tarvitsevat ymmärtämisen avuksi selkokieltä.

Selkokieli on yleiskieltäkin helpompi kielimuoto, jota tarvitsee Suomessa 11–14 % prosenttia väestöstä eli 650 000–750 000 ihmistä. Selkokielen tarpeen taustalla voi olla esimerkiksi kehitysvamma, lukivaikeus, ikääntyminen, muistisairaus tai se, että suomi tai ruotsi ei ole äidinkieli. Moni selkokielen tarvitsija kuuluu koronaviruksen riskiryhmään.

Numerot puhuvat puolestaan

Selkokielisen viestinnän tarve on kasvanut. Tämän osoittavat myös lisääntyneet käyttömäärät selkokielisissä verkkopalveluissa.

Esimerkiksi Selkosanomat-verkkolehden kävijämäärä oli koko kevään ajan kaksinkertainen normaaliin verrattuna, ja sivuilla kävi jopa 22 000 lukijaa kuukaudessa. Erityisen suosittuja ovat olleet Selkosanomien kuvilla tuetut uutiset, joissa ajankohtaisista asioista kerrotaan helpon kielen lisäksi kuvien tuella. Niiden kävijämäärä oli parhaimmillaan jopa kolminkertainen normaaliin verrattuna.

Myös julkisen sektorin toimijat ovat kertoneet selkokielen tarpeesta: esimerkiksi THL:n selkokielisellä koronavirussivuilla on vierailtu yhteensä yli 70 000 kertaa.

Mitä pitäisi tehdä?

Koronaviruksen lisäksi selkokielellä tarvitaan tietysti tietoa kaikesta muustakin: asioista, jotka vaikuttavat kaikkien kansalaisten elämään ja jotka ovat selkokieltä tarvitsevien ihmisten arjessa olennaisia. Selkokielistä tietoa tarvitaan kuntien ja kaupunkien palveluista, kulttuuritarjonnasta ja yhteiskunnan muutoksista. Selkokieltä tarvitaan arkikeskusteluihin, asiakaspalvelutilanteisiin ja lääkärin vastaanotolle

Selkokielen kirjoittaminen ja puhuminen vaativat harjoittelua, mutta ne ovat opittavissa olevia taitoja. Selkokeskuksen sivuilla on koottu selkokielen perusohjeita, ja käytännönläheiset koulutukset antavat hyvät lähtökohdat selkokielisten tekstien tekemiseen. Lisäksi Selkokeskuksen tekstipalveluissa muokataan tilauksesta tekstejä selkokielelle.

Pitkälle pääsee jo sillä, että muistaa perusasian: Selkeä yleiskieli ei riitä kaikille. Jos haluamme, että viesti tavoittaa kaikki, se täytyy tarjota myös selkokielellä.

Koska kaikilla ihmisillä on oikeus tietoon.

 

Raisa Rintamäki
suunnittelija
Selkokeskus ja Papunet-verkkopalvelu
Kehitysvammaliitto

Lisätietoja

Selkokielistä tietoa koronaviruksesta

Selkokielen neuvottelukunnan kannanotto: poikkeustilanteessa tarvitaan selkokielistä viestintää

Kommentit

Vastaa

Pakolliset kentät merkitty tähdellä (*)