Hämeenlinnalaisessa asumisyksikössä tapahtunut autismin kirjoon kuuluvan pojan kaltoinkohtelu on aiheellisesti järkyttänyt ja nostanut raivoa ja vilkkaan keskustelun rajoitustoimien käytöstä. Kyseissä tapauksessa tosin oli kysymys suoranaisesta väkivallasta eikä rajoitustoimenpiteistä siinä mielessä, missä laki ne sallii.

Keskustelusta on puuttunut yksi tärkeä näkökulma. Mediassa ja somen keskustelupalstoilla tunnutaan ajattelevan, että osa kehitysvammaisista ja autismin kirjon ihmisistä aina tarvitsee rajoitustoimenpiteitä, koska he käyttäytyvät tavalla, jolla voivat vahingoittaa itseään tai muita. Näinhän ei tietenkään ole.

Rajoitustoimi on viimeinen vaihtoehto, jos mikään muu ei tilanteessa auta. Sitä ennen on paljon keinoja, joita osaavat ammattilaiset käyttävät, jotta haastaviin tilanteisiin ei jouduta.

Vuorovaikutuksen merkitys on oleellinen. Mitä parempi vuorovaikutusosaaminen henkilökunnalla on ja mitä paremmin vammaisen henkilön tarpeisiin osataan vastata, sitä harvemmin tulee tilanteita, joissa itsemääräämisen rajoittaminen olisi välttämätöntä. Rakenteellisilla tekijöillä on myös suuri merkitys. Tutkimusten mukaan ryhmäkooltaan isommissa yksiköissä syntyy enemmän haastavia tilanteita ja rajoitustoimenpiteiden käyttö on yleisempää.

Ns. haastavan käyttäytymisen taustalla on aina joku syy. Meillä on kokemusta siitä, miten pitkäjänteisellä työllä, tarpeenmukaisella kuntoutuksella, vuorovaikutukseen opettelulla, läsnäololla ja huomiolla haastava käyttäytyminen vähenee tai loppuu, kun henkilön tarpeet tulevat huomioiduksi. Se ei lopu pakottamalla tai köyttämällä ihminen paikoilleen tuoliin.

Kehitysvammaisia ja autismin kirjon ihmisiä ei saa yhdistää automaattisesti henkilöiksi, joiden kanssa tarvitaan rajoitustoimien käyttöä. Rajoitustoimien sijaan olisi tärkeää keskustella enemmän oikeuksien ja itsemääräämisen toteutumisesta ja lisätä keinoja niiden täysimääräiseen toteutumiseen.

On myös tärkeää, ettei kaltoinkohtelujen esille tulemiset johda keskusteluun, jossa koko ala leimataan raskaaksi, vaikeaksi ja ongelmalliseksi. Alalla tehdään paljon hyvää ja palkitsevaa työtä. Tämä ei tietenkään poissulje sitä, että kaikenlainen kaltoinkohtelu on täysin kiellettyä ja siihen tulee puuttua kaikilla keinoilla.

Susanna Hintsala
toiminnanjohtaja
Kehitysvammaliitto

Vastaa

Kommentti julkaistaan tarkistuksen jälkeen. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).