Selkokielen tarve on kasvanut

Kuinka moni ihminen Suomessa tarvitsee selkokielistä tiedonvälitystä ja kulttuuria? Asiaa ei ole tutkittu, mutta selkokielen kehittäjien taholta on tarjottu arvioita jo 1980-luvulta lähtien. Arvion pohjana ovat olleet erilaiset tilastotiedot (esimerkiksi erityisoppilaiden määrä, eri vammaisryhmien koot), kansainväliset vertailutiedot sekä 2000-luvun alusta lähtien myös lukutaitotutkimukset.

Edellinen arvio on vuodelta 2002, ja sen jälkeen monet asiat ovat muuttuneet. Selkokielen näkökulmasta suurimmat muutokset ovat koskeneet Suomen väestörakennetta: maahanmuuttajien määrä on kaksinkertaistunut ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvanut usealla prosentilla. Onkin siis oletettavaa, että selkokielen tarve on kasvanut yli kymmenen vuoden aikana.

Aika uuden arvion tekemiseen oli sikäli otollinen, että syksyllä 2013 julkistettiin kansainvälisen aikuistutkimuksen PIAAC 2012 ensituloksia. Myös nuorten lukutaidosta tehdyt viimeiset PISA-tutkimukset ovat suhteellinen tuoreita eli vuosilta 2009 ja 2012.

Arvion tekemisessä on oletettu, että kouluaikana selvä enemmistö nuoremmista selkokielen tarvitsijoista on saanut erityistä tukea koulussa tai on ollut erityisopetuksessa. Samoin on oletettu, että valtaosa sijoittuu lukutaitotutkimuksissa heikkoihin tai hyvin heikkoihin lukijoihin. Myös se tiedetään, että yli 65-vuotiaiden joukossa selkokielen tarve kasvaa nopeasti, mitä vanhempiin ikäluokkiin siirrytään.

Tiivistettynä Selkokeskuksen uusi arvio selkokielen tarpeesta on seuraava:

Selkokielen tarve vaihtelee eri ikäkausina:

  • lapset ja nuoret 8–12 %
  • työikäiset 6–10 %
  • yli 65-vuotiaat yli 15–20 %.

Selkokielen kohderyhmiin kuuluu Suomessa noin 430 000–650 000 (8–12 %) henkilöä. Heidän joukossaan on poikia ja miehiä jonkin verran enemmän kuin tyttöjä ja naisia, ja pieni osa heistä on mekaanisesti lukutaidottomia.

Tämän lisäksi selkokielestä on hyötyä tietyissä tilanteissa suuremmalle, noin 20–25 % osuudelle väestöstä (tällöin mukana ovat myös selkokielen käyttäjät).

Tiivistäen voidaan sanoa, että selkokielen tarvitsijoita on Suomessa yli 500 000 eli noin 10 % väestöstä.

Kyseessä ei siis ole mikään pieni marginaalinen ihmisjoukko vaan merkittävä osa Suomen kansalaisista, joiden toiveet ja tarpeet on syytä ottaa huomioon, kun esimerkiksi suunnitellaan viranomaisviestintää tai Yleisradion ohjelmatarjontaa.

Hannu Virtanen
Projektipäällikkö
Selkoilmaisu arjen tukena -hanke

Selkokielen tarvearvio kokonaisuudessaan (www.papunet.net)

Vastaa

Pakolliset kentät merkitty tähdellä (*)