Selkokielisistä verkkopalveluista

Satakunnan sairaanhoitopiiri julkaisi lokakuun alussa uusitun version verkkosivustostaan (www.satshp.fi). Sivustolla suuri osa sisällöstä on selkokielistä ja sen ulkoasu on selkeä ja yksinkertainen. Verkkopalvelu kehitettiin selkokielisen sivuston periaatteita noudattaen ja se arvioitiin usean asiantuntijan voimin pariinkin eri otteeseen.

On hyvin todennäköistä, että suuri osa selkokielen eri käyttäjäryhmiin kuuluvista ihmisistä kokee sivuston käytön helpoksi ja vaivattomaksi. Sivuston käyttö on todennäköisesti ongelmatonta myös suurimmalle osalle meistä kaikista. Esimerkiksi minä koen sivuston miellyttäväksi käyttää. On rauhoittavaa selata verkkopalvelua, jossa informaatiota on sivulla hallittavissa oleva määrä. Myös tyhjällä tilalla on suurempi merkitys kuin ehkä osaamme ajatella: tyhjä tila jakaa sisältöä ja ohjaa tarkkaavuuttamme, vaikka emme sitä aina tietoisesti havaitsekaan.

Yleensä selkokielinen sisältö toteutetaan omana osionaan, jossa on vain osa palvelun kaikesta sisällöstä. Tämä osio profiloidaan selkokielen kohderyhmille. Esimerkiksi Ruotsissa kuntien verkkopalveluiden selkokieliset sisällöt on toteutettu juuri näin. Siellä yli kolmasosa kuntien verkkopalveluista sisältää selkokielistä sisältöä omassa ”lokerossaan”.  Joissain tapauksissa sivuston rakennetta ja ulkoasua ei ole muutettu lainkaan, vain sisältö on selkokielistä. Tämä ei ole kovin järkevää, sillä monet selkokielen käyttäjät tarvitsevat sisällön lisäksi helppokäyttöistä ja selkeää käyttöliittymää. Ja kuten edellä tuli todettua, usein me kaikki.

Satakunnan sairaanhoitopiirin sivustoa selatessa tulee mieleen, että ehkä monilla sivustoilla olisi järkevää erillisten osioiden sijasta toteuttaa koko palvelu tai suuri osa siitä selkokielisen verkkopalvelun periaatteita noudattaen. Kaikille sivustoille se ei sovi, mutta ehkäpä useammille kuin äkkiseltään tulee ajatelleeksi. Tässä voisi olla kampanjan paikka samalla tavalla kuin eilen 13.10.2014 alkaneessa, aivan loistavassa Hyvään virkakieleen! -kampanjassa (papunet.net), jossa kannustetaan valtion ja kuntien viranomaisia parantamaan kielenkäyttöään ja muistamaan myös selkokielen tarve.

Tosiasia kuitenkin lienee, että verkkopalveluiden helppokäyttöisyys paranee usein aivan muista syistä kuin tietoisista panostuksista saavutettavuuteen tai selkokielisyyteen. Esimerkiksi tablettitietokoneiden yleistyminen on parantanut verkkopalveluiden helppokäyttöisyyttä enemmän kuin mikään ohjeistus tai standardi. Tablettilaitteiden ja tähän liittyen kosketusnäyttöjen yleistyminen sekä laitteiden näyttöjen pienentyminen on aiheuttanut muutoksia palveluiden käyttöliittymäsuunnittelussa. Nykyisin valittavien alueiden pitää olla suurempia ja tietoa on järkevää näyttää sivulla aikaisempaa vähemmän. Selkeämpiä verkkopalveluita kaipaavat kiittävät!

Sami Älli
Papunet-verkkopalveluyksikön johtaja
Kehitysvammaliitto

Vastaa

Pakolliset kentät merkitty tähdellä (*)