Vammaisjärjestöt vaikuttajina
Järjestöt ovat olemassa toteuttaakseen ja ajaakseen tärkeäksi katsomiaan asioita, onpa kyse urheiluseurasta, ammattiliitosta, Martoista, rotukissayhdistyksestä tai vammaisjärjestöstä. Kun järjestö haluaa nostaa esiin tärkeinä tai ongelmallisina pitämiään asioita parantaakseen jäsentensä tai kohderyhmänsä asemaa, millä foorumeilla ja miten järjestön pitäisi näkyä ja kuulua?
Vaikuttamistyön eli lobbauksen lähtökohtana on se, että asioiden valmistelijoihin ja päättäjiin vetoaminen on olennainen osa demokratiaa: eri näkemysten ja argumenttien esille tuominen tarjoaa valmistelijoille ja päättäjille mahdollisuuden tietojen syventämiseen ja eri näkökulmien punnitsemiseen. Asian monipuolinen käsittely ennen päätöksentekoa lisää mahdollisuuksia saada aikaiseksi hyviä päätöksiä!
Sisällöt ja keinot
Vaikuttamistyössä olennaisinta on selkeä vaikuttamisviesti: mitä tavoittelemme, mikä on ydinsanomamme ja millä sitä perustelemme? Vaikuttamistyön kohteet, ajankohta ja keinot riippuvat siitä, kenellä on valtaa vaikuttaa kyseiseen asiaan, milloin on otollisin aika vaikuttaa ja mitkä ovat toimivia keinoja juuri kyseisen asian edistämisen kannalta. Niin sanotun suuren yleisön asenteisiin, puolueiden vaaliohjelmiin tai tiettyyn lainsäädäntöprosessiin vaikuttaminen edellyttävät kukin omanlaistaan otetta.
Vakiintunut vaikuttamistyön muoto on lausuntojen laatiminen lakeja valmistelevien työryhmien mietinnöistä ja lakiesityksistä. Kommentoitavien esitysten linjaukset ja ratkaisut on kuitenkin jo tehty valmistelevissa työryhmissä, eikä lausunnoilla välttämättä saada aikaan merkittäviä muutoksia esitysten sisältöihin. Mitä pidemmällä valmistelutyö on, sitä pienemmät ovat valmistelun ulkopuolisten tahojen vaikutusmahdollisuudet.
Siksi järjestöille on tärkeä päästä mukaan jo asioiden valmisteluvaiheeseen. Tällä hetkellä Kehitysvammaliitto onkin mukana muun muassa vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon erityislainsäädännön uudistamista selvittävässä Valas-työryhmässä sekä Kehitysvammaisten asumisen ohjelman valtakunnallisen toimeenpanon seurantaryhmässä. Lisäksi liitto vaikuttaa välillisesti, Vammaisfoorumin edustuksen kautta, muun muassa sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan TEOS-työryhmän työskentelyyn.
Työryhmäjäsenyyksien lisäksi valmisteltaviin asioihin voi ja pitää yrittää vaikuttaa suorilla kontakteilla asioiden valmistelijoihin, esimerkiksi tarjoamalla ministeriöiden virkamiehille tausta-aineistoja ajankohtaisista valmisteltavista asioista. Parhaimmillaan valmistelijan ja lobbarin välille syntyy toimiva, vastavuoroinen yhteistyö, joka hyödyttää molempia osapuolia.
Yhden järjestön äänellä ei kuitenkaan kovin helposti muuteta asioita. Siksi on erinomaisen hienoa, että vammaisalan yhteistä vaikuttamistyötä tekee vammaisjärjestöjen yhteistyöjärjestö Vammaisfoorumi, joka edustaa yhdellä äänellä monia vammaisjärjestöjä. Muita tärkeitä yhteistyöelimiä ovat muun muassa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten työllisyysasioissa vaikuttava Vates-säätiö, Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta KVANK ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjä yhteen kokoava SOSTE.
Petrattavaa?
Vammaisjärjestöt ovat hanakoita nostamaan esiin epäkohtia, puutteita ja ongelmia, jotka vaikuttavat kielteisesti vammaisten ihmisten ihmisoikeuksiin, yhteiskunnalliseen asemaan tai palveluihin. Pelkkä ongelmien listaaminen ei kuitenkaan ole tehokasta lobbausta: ”Narisemisen sijaan vaikuttaja arvostaa konkreettisia ratkaisuehdotuksia”, toteaa entinen lobbauksen kohde ja nykyinen lobbaaja Kirsi Piha.
Usein auttaisi, jos vaikuttamistyötä tekevillä olisi lyödä argumenttiensa tueksi numeroita pöytään – ja mieluusti numeroita nimenomaan ratkaisuvaihtoehtojen myönteisistä kustannusvaikutuksista. Haasteena vain on se, että harvalla vammaisjärjestöllä on tällaista laskentaosaamista tai resurssia sen hankkimiseen. Vates-säätiön viimeaikaiset laskelmat muun muassa vammaisten ihmisten työttömyys- ja kannustinloukkujen purkamisesta ovatkin lajissaan ainutlaatuisia.
Missä määrin vammaisjärjestöt onnistuvat tekemään pitkän tähtäimen suunnitelmallista vaikuttamistyötä, vai onko vaikuttaminen lähinnä eteen tulevien asioiden perässä säntäilyä korkeintaan muutaman viikon varoitusajalla? Pitkän tähtäimen suunnittelu on lobbauksen oikea-aikaisuuden kannalta välttämätöntä, jotta järjestö voi olla itse aloitteellinen eikä vain tyytyä reagoimaan ”syliin putoileviin” asioihin.
Ankarastakaan lobbauksesta huolimatta päätös ei suinkaan aina ole lobbaajan toiveen mukainen. Päätöksenteossa haetaan konsensusta ja kompromisseja, mikä voi viedä lopputuloksesta lobbarin toivoman kärjen. Mutta toisinaan niin sanotusti koittaa joulu, jolloin lobbari pääsee näkemään työnsä tuloksen esimerkiksi yhtenä tärkeänä lauseena monisatasivuisessa lakiesityksessä. Näiden erävoittojen varassa jaksaa ryhtyä taas seuraavaan taistoon!
Marika Ahlstén
erityissuunnittelija
Innostuitko aiheesta? Lue lisää:
- Lobbauksen historiaa (www.yle.fi)
- Suomen Lukiolaisten Liiton Aktiiviopas (www.aktiiviopas.lukio.fi)
Vastaa