Oppiminen
Kehitysvammaisella henkilöllä voi olla erilaisia vaikeuksia, jotka vaikuttavat hänen oppimiseensa.
Kyky oppia lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan voi hankaloitua esimerkiksi lyhyt- ja pitkäkestoisen muistin heikkouden, motoriikan tai keskittymisen ja tarkkaavaisuuden ongelmien takia.
Kehitysvammainen ihminen saattaa tarvita tukea myös kielelliseen ja ei-kielelliseen kommunikointiin sekä tunteiden ilmaisun ja sosiaalisten tilanteiden opetteluun. Oppimisen esteenä voivat olla lisäksi vaikeudet hahmottaa aikaa ja tilaa, mikä saattaa ilmetä haasteina erilaisissa muutos- ja siirtymätilanteissa.
Selkeät struktuurit arjessa ja opiskelussa helpottavat kehitysvammaisen henkilön toimintaa. Ammattitaitoisen tuen ja harjoittelun kautta hän saa onnistumisen kokemuksia, jotka synnyttävät tunnetta pystyvyydestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämäänsä.
Oppimisen polku
Varhaiskasvatus
Varhaiskuntoutuksella ja -kasvatuksella tarkoitetaan niitä yksilöllisesti suunniteltuja toimenpiteitä, joiden avulla pyritään tukemaan lapsen kehitystä tavoitteena päästä niin lähelle kuin mahdollista eliniän mukaisia taitoja eri osa-alueilla. Kehitysvammaisen lapsen varhaiskuntoutus toteutuu usein päiväkodissa.
Päiväkodeissa, joissa on erityis- tai integroituja ryhmiä, on erityislasten ohjaukseen ja hoitoon perehtyneitä työntekijöitä. Muissakin päiväkodeissa on usein kokemusta erityislapsista. Kehitysvammaiselle lapselle, varsinkin vilkkaalle ja paljon apua ja ohjausta tarvitsevalle, suositellaan yleensä henkilökohtaista avustajaa, joka käytännössä huolehtii lapsen hoidosta ja varhaiskuntoutuksen toteutuksesta saaden ohjausta esimerkiksi erityislastentarhanopettajalta.
Peruskoulu – oppimisen ja koulunkäynnin tuki
Varhennettua oppivelvollisuutta koskeva lakimuutos astuu voimaan 1.8.2026 alkaen, jolloin se korvaa tätä ennen voimassa olleen pidennetyn oppivelvollisuuden järjestelmän.
Oppivelvollisuus alkaa yleensä sen vuoden aikana, jolloin lapsi täyttää 7 vuotta. Alkamisaika voi olla vuotta aikaisempi, jos lapsi tarvitsee vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi enemmän aikaa oppimiseen. Tällöin tehdään päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta, jonka alkaessa lapsen tulee osallistua esiopetukseen osana oppivelvollisuutta. Lisäksi lapsella on oikeus saada esiopetusta sen vuoden aikana, jona hän täyttää 5 vuotta.
Lue lisää: Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (Opetushallitus)
Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukea, kun hän sitä tarvitsee. Uusi perusopetuslaki tuli voimaan 1.8.2025.
Oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä tuetaan kaikkien oppilaiden oppimista. Ne ovat koko koulua koskevia käytäntöjä, joilla erilaiset tarpeet, valmiudet ja oppimisedellytykset huomioidaan jo ennalta. Oppimisen edellytyksiä tuetaan esimerkiksi opetusryhmien muodostamisella ja ryhmäkokojen huomioimisella, riittävällä määrällä opettajia ja koulunkäynninohjaajia, opetuksen eriyttämisellä ja oppilaiden tarpeet huomioivilla opetusmateriaaleilla ja työskentelytavoilla sekä koulun sisäisellä että vanhempien kanssa tehtävällä yhteistyöllä.
Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat tukikeinoja, joita annetaan oppilaan omassa opetusryhmässä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat yleinen tukiopetus, opetuskielen tukiopetus sekä erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä. Tuki voidaan toteuttaa esimerkiksi samanaikaisopetuksena tai pienryhmätyöskentelynä. Tarkoituksena on vastata oppilaan tarpeisiin mahdollisimman varhain ja joustavasti.
Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan silloin, kun oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä turvaamaan oppilaan oppimista, osallistumista tai koulunkäyntiä. Oppilaskohtaisia tukitoimia ovat esimerkiksi säännöllinen erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä tai erityisluokassa, erityisopettajan opetus erityisluokassa sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut tai apuvälineet.
Oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamista harkitaan silloin, kun oppilas ei kykene saavuttamaan opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita tukitoimista huolimatta. Ennen tätä tulee arvioida huolellisesti tukitoimien riittävyys. Poikkeamisessa voidaan muodostaa oppilaskohtaisia tavoitekokonaisuuksia, rajata oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä tai vapauttaa oppilas tilapäisesti oppiaineen opiskelusta terveydellisistä syistä. Poikkeaminen rajaa oppilaan perusoikeuksia ja siksi päätös siitä tehdään harkiten.
Toiminta-alueittaista opetusta annetaan silloin, kun oppilas ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi pysty opiskelemaan oppiaineittain, vaikka käytössä olisivat kaikki tarvittavat tukimuodot ja -toimet sekä oppimäärien rajaaminen ja yksilöllistäminen. Toiminta-alueittaisessa opetuksessa tavoitteet rakentuvat toimintakyvyn ja arjen taitojen kehittämisen ympärille.
Opetus- ja kuntoutusmateriaalit Opike-verkkokaupassa
Toinen aste
Peruskoulun jälkeen nuori voi valita omia kykyjään vastaavan koulutuksen. Vaihtoehtoja ovat ammatilliset oppilaitokset, erityisammattikoulut, jatko-opinnot tai ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus. Ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopetus järjestetään joko samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa tai erityisopetuksen linjoilla. Erityisluokkien opiskelijamäärä on tavanomaista pienempi, ja luokkaa opettaa yleensä erityisopettajakoulutuksen saanut opettaja.
Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) on tarkoitettu opiskelijoille, joiden valmiuksien mukaisena tavoitteena ei ole ammatillisen perustutkinnon suorittaminen. TELMA-koulutuksen tavoitteena olisi antaa sairauden tai vamman vuoksi erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille heidän henkilökohtaisten tavoitteidensa ja valmiuksiensa mukaista opetusta ja ohjausta.
Ammatin voi opiskella myös oppisopimuksella. Kehitysvammaisen oppijan ammattiopinnot voidaan mukauttaa. Sopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma.
Opetus- ja kuntoutusmateriaalit Opike-verkkokaupassa
Kehitysvammaliiton tavoitteet
Kehitysvammaliitto näkee arvokkaana perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ajatuksen, että jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Liiton tavoitteena on tukea oppilaan oikeutta opiskella siinä koulussa, johon muutkin alueen oppilaat ja esimerkiksi sisarukset menevät. Lähikouluperiaatteeseen eli inklusiiviseen kouluun on sitouduttu kansainvälisissä sopimuksissa.
Katso video, jossa Saga Hänninen kertoo omasta koulupolustaan. Hän on käynyt peruskoulun inklusiivisesti tavallisessa koulussa.
Kampanjoimme kaikille yhteisen inklusiivisen opetuksen puolesta yhdessä viiden muun vammaisjärjestön kanssa. Lue lisää Tavoite 24 -kampanjastamme.
Oppimateriaalikeskus Opike tuottaa materiaaleja
Kehitysvammaliitto edistää elinikäistä oppimista kehittämällä, suunnittelemalla, tuottamalla ja julkaisemalla materiaaleja kehitys- ja puhevammaisten henkilöiden sekä heidän lähihenkilöidensä ja ammattihenkilöiden tarpeisiin.
Liiton tuotteet perustuvat kotimaiseen kehittämistyöhön, jota tehdään yhdessä opetuksen, kasvatuksen ja kuntoutuksen ammattilaisten kanssa. Materiaalituotantoon kuuluu alan tutkimuksen ja säädösten seuranta, tuotekartoitukset, testausryhmien hyödyntäminen, oma kustannustoimitus ja graafinen työ sekä markkinointiviestintä. Liiton tuottama materiaali oppijoille on aina selkokielistä.
Elinikäisen oppimisen yksikkö Opike vastaa Kehitysvammaliiton myytävien julkaisujen tuottamisesta. Voit tutustua materiaaleihin ja ostaa niitä Opikkeen verkkokaupassa:
Opetushenkilöstön koulutus
Järjestämme opetushenkilöstölle muun muassa Opetushallituksen tukemaa tvt-koulutusta sekä selkokielen koulutusta. Tutustu koulutustarjontaamme koulutuskalenterissa.
Muista myös Saavuta Asiantuntijapalvelut Oy:n koulutukset.
Ketju-lehti kertoo oppimisesta
- Kaikki oppimista käsittelevät artikkelit Ketju-lehdessä (ketju-lehti.fi)
