FASD

Alkoholi on kaikkein merkittävin sikiön kehitystä uhkaava tekijä, johon odottava äiti voi itse vaikuttaa. Kaikista päihteistä juuri alkoholi aiheuttaa eniten sikiövaurioita.

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä kehitysvammaisuuden aiheuttajista länsimaissa. Se on myös ainoa, jonka aiheuttama haitta olisi täysin estettävissä. Siihen riittää odottavan äidin täysraittius raskausaikana.

Odottavien äitien raskaudenaikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa vuosittain kehitysriskin tuhansille sikiöille. Joka vuosi syntyy 600 – 3000 lasta, joilla on jonkinasteinen alkoholivaurio. Vaikeimmin vammautuneet lapset ovat kehitysvammaisia.

Alkoholi on sikiölle vaarallista raskauden jokaisessa vaiheessa

1. raskauskolmannes (viikot 0-12)

Elinten muodostuminen alkaa (ensimmäisenä aivot ja sydän). Kädet, jalat ja silmät alkavat kehittyä sekä sydän alkaa sykkiä.

Alkoholi voi aiheuttaa mm. elin- ja keskushermostovaurioita.

2. raskauskolmannes (viikot 13-24)

Kaikki elimet ovat pääpiirteittäin kehittyneet. Silmien, keskushermoston, keuhkojen ja ulkoisten sukupuolielimien kehittyminen jatkuu. Kasvonpiirteet alkavat muodostua.

Alkoholi voi aiheuttaa vaurioita mm. sikiön näköön, kuuloon, keskushermostoon ja kasvuun.

3. raskauskolmannes (viikot 25-40)

Keskushermoston ja keuhkojen kehittyminen jatkuu. Sikiön ulkonäkö kehittyy lopulliseen muotoonsa. Sikiö kasvaa nopeasti ja saa painoa lisää.

Alkoholi voi vaikuttaa mm. sikiön ulkonäköön, keskushermostoon ja kasvuun.

Tiesitkö tämän alkoholin aiheuttamista sikiövaurioista?

Liian pieni juomaan

Luulo: Alkoholinkäyttö raskauden alkuvaiheessa ei ole sikiölle vaaraksi – eihän odottava äiti välttämättä edes tiedä vielä olevansa raskaana.
Fakta: Alkoholin nauttiminen ei ole turvallista missään raskauden vaiheessa, vaan se voi vaurioittaa vauvaa missä tahansa raskauden vaiheessa. Asiaan vaikuttavat mm. geneettiset tekijät. Vauvan hyvinvoinnin varmistamiseksi alkoholin käyttö on syytä lopettaa jo raskautta suunniteltaessa.

Luulo: Vähäisestä raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä ei ole sikiölle haittaa.
Fakta: Turvarajaa raskaudenaikaiselle alkoholinkäytölle ei ole olemassa. Vähäinenkin alkoholialtistus voi vaurioittaa vauvaa. Turvallisin vaihtoehto on luopua alkoholista kokonaan raskauden ajaksi.

Luulo: Alkoholin vaurioittamia vauvoja syntyy vuositasolla vain vähän.
Fakta: Vuosittain syntyy 600 – 3000 äidin alkoholin käytön vaurioittamaa vauvaa. Tarkkaa määrää ei tiedetä, sillä alkoholin aiheuttamat sikiövauriot ovat huonosti diagnosoitu ilmiö. Erityisen haastavaa on lievempien alkoholivaurioiden tunnistaminen.

Luulo: Alkoholin sikiölle aiheuttamat haitat eivät ole vakavia.
Fakta: Kun äiti juo, sikiökin juo. Alkoholin vaikutus riippuu ratkaisevasti siitä, missä vaiheessa raskautta sikiö altistuu alkoholille ja kuinka paljon odottava äiti juo. Vaikeimmat vauriot syntyvät, jos äiti juo läpi raskauden. Tällöin syntyvä vauva on usein pienikokoinen, hänellä on pieni pää, kasvonpiirteet ovat poikkeavat ja hänellä on kehitysvamma. Lisäksi vauvalla voi olla jonkin elimen vaikea epämuodostuma. Osa alkoholivaurioista saattaa käydä ilmi vasta kouluiässä. Lapsella voi olla aivojen toimintahäiriö ja siihen liittyviä oppimisvaikeuksia.

Lue lisää alkoholin aiheuttamista sikiövaurioista Verneri.net-verkkopalvelusta:

FASD (Verneri.net)

Mikä FASD on?

Joka vuosi syntyy 600 – 3000 lasta, joita äidin alkoholinkäyttö on vaurioittanut pysyvästi.

FASD (fetal alcohol spectrum disorders) tarkoittaa alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa. Vaurioiden vakavin muoto on FAS, joka tarkoittaa sikiön alkoholioireyhtymää. Tunnistettavia ulkoisia piirteitä ovat pienikokoisuus, pieni pää ja poikkeavat kasvonpiirteet. Alkoholin aiheuttamissa sikiövaurioissa FAS on kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden laajaa kirjoa kuvaava FASD koskettaa suurta joukkoa lapsia, nuoria ja aikuisia. Heillä ei välttämättä ole FAS-diagnoosiin viittaavia ulkoisia piirteitä, mutta alkoholin aiheuttamat vauriot näkyvät vaikeuksina oppimisessa, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja oman käyttäytymisen säätelyssä.

FASD-lapset ja -nuoret eivät muodosta piirteineen ja tarpeineen yhdenmukaista ryhmää. He tarvitsevat laaja-alaista, yksilöllistä tukea ja apua oppimisessaan ja elämässä selviytymisessä pitkälle aikuisuuteen asti.

FASDissa on usein kysymys odottavien äitien ja perheiden monimutkaisista ongelmista, jotka pahimmillaan siirtyvät sukupolvelta toiselle. Moni FASD-lapsi ja -nuori tarvitsee lastensuojelun tukea saadakseen riittävän turvallisen ja vakaan kasvuympäristön esimerkiksi sijaisperheessä.

Tärkeä diagnoosi

On tärkeää, että alkoholille raskauden aikana altistunut lapsi saa diagnoosin mahdollisimman pian. Riittävän varhain aloitettu kuntoutus vähentää alkoholialtistuksesta johtuvan keskushermostovaurion aiheuttamia ongelmia. Usein diagnoosi on myös edellytys oikeanlaisen tuen saamiselle.

FASD-diagnoosin asettaminen vaatii ammattitaitoa. Diagnoosia varten seurataan muun muassa lapsen kasvua ja käyttäytymistä, kielellistä kehitystä, kokonaiskehitystä ja ulkonäköpiirteitä.

Tutkimusten mukaan FAS-diagnoosin saaneet lapset saavat helpommin tarvitsemaansa tukea kuin muut alkoholille sikiöaikana altistuneet lapset. Lievemmin vaurioituneiden ja diagnosoimattomien lasten erilaiset ongelmat ja kuntoutustarve jäävät usein huomaamatta ja lapsilta vaaditaan helposti liikaa.

FASD-diagnoosin saaminen ei ole helppoa, sillä ilmiö kaikessa laajuudessaan on vaikea tunnistaa. Diagnoosi myös leimaa äidin. Diagnoosia varten tarvitaan myös varmistettua tietoa äidin alkoholinkäytöstä raskausaikana. Tätä tietoa on usein mahdotonta saada.

FASD-diagnoosi (Verneri.net)

Diagnoosin antaminen (Verneri.net)

Kehitysvammaliitto ja FASD

Kehitysvammaliitto saa STEALTA rahoitusta FASD-työhön vuosille 2015 – 2019.

Mitä teemme?

  • Annamme neuvontaa FASDiin liittyvissä kysymyksissä.
  • Järjestämme vuonna 2018 koulutuksen FASD-nuorten vertaistukiryhmien ohjaajille. Lue lisää: Ohjaajakoulutus nuorten FASD-aikuisten vertaisryhmiin
  • Ylläpidämme FASD Suomi -verkostoa, joka kokoaa yhteen FASD-osaajia eri puolilta Suomea. Verkostoon ovat tervetulleita FASD-nuoret, omaiset ja läheiset sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset.
  • Kehitämme FASD-mentorointimallin. Yhdistämme FASD-mentorit ja perheet, joihin sijoitetaan FASD-lapsi tai -nuori. Lisäksi pyrimme tarjoamaan sijaisvanhemmille ja perhehoitajille mahdollisuuden vertaistukeen.
  • Tuotamme tietoa ja materiaalia FASDista.

Mitä haluamme saavuttaa?

  • FASD-nuorten ymmärrys omasta tilanteestaan ja oireyhtymästään lisääntyy, minkä lisäksi he tulevat tietoisiksi heille soveltuvista tukimuodoista ja palveluista
  • FASD-nuoret tapaavat vertaisiaan ja solmivat uusia ystävyyssuhteita
  • ammattilaisten, perhehoitajien ja sijaisvanhempien tietoisuus FASD-oireyhtymästä ja siihen liittyvistä tukimuodoista ja palveluista lisääntyy
  • FASD-nuoret, sijaisvanhemmat ja perhehoitajat saavat vertaistukea, joka auttaa selviytymään arjessa ja tukee elämää FASDin kanssa
  • FASDin parissa toimivien ammattilaisten FASD-osaaminen ja työkäytännöt kehittyvät
  • FASD ilmiönä tulee aiempaa tutummaksi ja tietämys siihen liittyvistä tekijöistä paranee

FASD Suomi -verkosto

FASD - alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden kirjo.

Kehitysvammaliitto on perustanut valtakunnallisen FASD Suomi -verkoston. Verkostotyöskentelyn tavoitteena on

  • vahvistaa FASD-osaamista
  • levittää tietoa sikiöaikaisesta alkoholialtistuksesta ja sen vaikutuksista
  • kehittää tarvittavia tuki- ja kuntoutuspalveluja
  • parantaa FASD-lasten, -nuorten ja -aikuisten asemaa yhteiskunnassa.

Verkosto tarjoaa tietoa, kontakteja ja yhteistyöfoorumin. Se välittää uutisia, innovaatioita ja uutta tutkimustietoa. Työskentelytapoina ovat mm. vuosittainen verkostotapaaminen, alueelliset seminaarit ja teemakohtaiset työpajat.

Verkoston jäsenyys on maksuton, eikä se velvoita mihinkään. Toimintaa rahoittaa STEA. Verkostotapaamisista ja seminaareista veloitetaan kohtuullinen osallistumismaksu. Verkoston jäsenille ilmoitetaan sähköpostitse tulevista tapahtumista.

FASD Suomi -verkoston esite

FASD Suomi -verkoston esite (pdf, 71 kt)

Verkoston tavoitteita

  1. FASD-oireyhtymää ennalta ehkäistään tehokkaasti. Tietoisuus raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaaroista lisääntyy.
  2. FASD tunnustetaan osaksi neurokognitiivisten häiriöiden kirjoa. FASD-diagnoosi oikeuttaa tuen ja kuntoutuksen myöntämiseen.
  3. FASD osataan tunnistaa ja se myös diagnosoidaan.
  4. FASD-henkilöiden erityiset tuen tarpeet huomioidaan palveluissa.
  5. Vanhemmat, sijaisvanhemmat ja läheiset saavat riittävästi tukea.
  6. FASD-henkilöiden parissa työskentelevät ammattilaiset ja organisaatiot saavat tukea osaamisensa ja työkäytäntöjensä kehittämiseen.
  7. FASD-teema sisältyy eri alojen henkilöstön koulutusohjelmiin.
  8. Yhteiskunta- ja alkoholipolitiikassa otetaan huomioon näyttöön perustuva tieto alkoholin vaikutuksista sikiön kehitykseen.

FASD Suomi -verkostoon liittyminen

Verkostoon liitytään alla olevalla lomakkeella. Yhteystietoja käytetään ainoastaan verkoston viestintään eikä niitä luovuteta ulkopuolisille.

LIITY FASD SUOMI -VERKOSTOON

FASD Suomi Facebookissa

Facebookin FASD Suomi -sivusto (www.facebook.com) on avoin kaikille FASD-teemasta kiinnostuneille. Sivustolla jaetaan tietoa FASDista. Se tarjoaa myös foorumin FASDia käsittelevälle valtakunnalliselle keskustelulle.

FASD-materiaalia

Alkoholin vaurioittamat -kansi.

Alkoholin vaurioittamat

Vaarla, Suvi (toim.) (2011) Alkoholin vaurioittamat. Raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaikutukset lapsen elämään. Kehitysvammaliitto.

Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö on yhteiskunnallinen tabu, josta puhuminen herättää hyvin voimakkaita tunteita. Lapsen näkökulma kuitenkin helposti unohtuu keskustelussa.

Alkoholin vaurioittamat tarkastelee raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksia lääketieteen, neuropsykologian, yhteiskuntatieteiden ja elämäkerrallisten tarinoiden näkökulmasta.

Kirjaan ovat kirjoittaneet niin asiantuntijat kuin asianosaiset itse: alkoholia raskauden aikana juonut äiti ja alkoholista vaurioitunut nuori. Kirjaa voi tilata Opikkeen verkkokaupasta.

Alkoholin synnyttämät -kansi.

Alkoholin synnyttämät -lyhytelokuva

Ria Karhilan ohjaamassa elokuvassa kuvataan raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaurioittamien lasten ja heitä hoitavien perheiden elämää.

Elokuvan käsikirjoitukseen ovat osallistuneet sijaisperheet itse. Lyhytelokuva sopii hyvin opetuskäyttöön.

Lyhytelokuvan kesto on 18 min 31 s. Lyhytelokuvaa voi tilata Opikkeen verkkokaupasta. Katso myös mainos YouTubessa!

Sikiöaikainen alkoholialtistus, moraali ja muuntuva asiantuntijuus -kansi.

Sikiöaikainen alkoholialtistus, moraali ja muuntuva asiantuntijuus

Eriksson, Susan (2011) Sikiöaikainen alkoholialtistus, moraali ja muuntuva asiantuntijuus. Haastattelututkimus alkoholin vaurioittamien lasten palvelujärjestelmästä. Kehitysvammaliiton tutkimuksia 5.

Moraalilla on ihmisyhteisöissä ainakin kahdenlaisia tehtäviä. Moraalin kautta pidetään yllä yhteisöllisiä normeja ja sosiaalista kiinteyttä, mutta myös erotellaan hyvää ja pahaa tai oikeaa ja väärää.

Kehitysvammaliitossa valmistuneessa sosiologisessa tutkimuksessa tarkastellaan sikiöaikaisen alkoholivaurion saaneen lapsen asemaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisuudessa ja kysytään, onko raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä koskevilla moraalikäsityksillä vaikutusta lapsen asemaan palvelujärjestelmässä.

Tutkimusaineistona hyödynnetään ammattilaisten ja sijaisvanhempien teemahaastatteluja.

Lapsen sosiaalisen aseman muodostumista tarkastellaan diagnoosikäytäntöä, professionaalisia yhteistyösuhteita, biologisen vanhemman roolia sekä raskaudenaikaista alkoholinkäyttöä koskevaa asenneilmapiiriä käsittelevässä haastattelupuhunnassa. Tutkimusta voi tilata Opikkeen verkkokaupasta.

FASD-kiekko.

FASD-kiekko – esite raskaudenaikaisen alkoholinkäytön vaaroista

Pyöreässä kiekkomallisessa esitteessä on kuvattu, miten alkoholi vaikuttaa sikiöön raskauden eri vaiheissa. Lisäksi esitteessä on lyhyesti kuvattu raskaudenaikaisen alkoholinkäytön aiheuttamien sikiövaurioiden diagnoosit. Esitettä voi tilata postikulujen hinnalla. Saatavilla myös ruotsiksi ja englanniksi. Tiedustelut: Mirka Oksanen, mirka.oksanen (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9265.

FASD-juliste.

FASD-juliste

Julisteessa on kuvattu, miten raskaudenaikainen alkoholinkäyttö vaikuttaa sikiöön raskauden eri vaiheissa. Julisteen koko on 59 x 84 cm ja sitä voi tilata postikulujen hinnalla. Tiedustelut: Mirka Oksanen, mirka.oksanen (ät) kvl.fi, p. 09 3480 9265.

Lisää aiheesta

Lahjoita

Kehitysvammaliitto kerää varoja FASD-nuorten vertaisryhmätoimintaan ja kampanjoi FASDia koskevan tiedon lisäämiseksi. Lue lisää lahjoittamisesta.

Lisätietoa

  • FASD-koordinaattori Sari Somer, sari.somer (ät) kvl.fi, matkap. 044 906 3765
  • Kouluttaja Jonna Salomaa, jonna.salomaa (ät) kvl.fi, matkap. 044 330 1889
  • Hankkeen viestintä Juho Ylitalo, juho.ylitalo (ät) kvl.fi, matkap. 050 5027 986